Vuosikatsaus – vielä kerran 2018

Mulla on joka vuosi ollut tapana tehdä jonkinlainen vuosikooste, useimmiten ihan vain itseä varten. Pieni kurkistus edelliseen vuoteen tekee hyvää, kun yleensä paahtaa vain täysillä eteenpäin. Tätä kun aloin pohtia, en oikein meinannut muistaa, mitä kaikkea sitä onkaan tapahtunut, joten otin Instan apuun. Sitä kautta painottuu varmasti muistot hyviin asioihin – mutta eiköhän se ole ihan hyvä asia muutenkin. Kurjia juttuja tapahtuu koko ajan, mutta koetetaan muistaa ne hyvät hetket!

Vuosi vaihtui perinteiseen tapaan Tahkolla lomaillen. Tammikuun arjen ohjelmassa oli heti Beethovenin Fidelion konserttiversio Musiikkitalon kuoron kanssa (Yle Teema Fem, 6.1.2019 klo 12.10). Loppukuusta flunssailtiin toisen konsertin aikaan, Beethovenia olisi ollut sekin.

Helmikuussa hiihdettiin, sekä takapihalla Herttoniemessä että Tahkolla maailman parhaalla lumileirillä. Haaveiltiin isommista mäistä. Nautittiin aurinkoisesta kevättalvesta. Pääsin ensimmäistä kertaa ulkomaille työmatkalle.

Maaliskuussa työrintamalla oli aivan huikea koulutus, ja kevään vauhdikasta saapumista maustoi jo alkusyksyyn valmistautuminen, niin kuoroharjoituksin kuin taustatarinoin. Aurinkoa riitti, ja pääsiäisenä varmistettiin, että kauden hiihdot oli enemmän kuin vuosiin. Ei siihen toki paljoa tarvittu, mutta kuitenkin.

Huhtikuussa lumet suli, ja hiihdon tilalle tuli golf. Haluttiin käydä katsomassa Who Framed Roger Rabbit, muttei päästy, kun vanha filmi ei ollut yhteistyökykyinen.

Vappu aloitti aurinkoisen ja kuuman toukokuun, jolloin keikkailtiin, tehtiin henkilökohtaisia ennätyksiä, ja varovaisesti alettiin kurkkia uusista ovista sisään.

Kesäkuussa allekirjoitettiin tärkeitä papereita, liittyen uusiin oviin. Uuden asunnon ovi oli helppo avata, vaikka siihen liittyi tunteita koko elämän ajalta. Työpaikan ovi oli vähän hankalampi tapaus, kun molemmat vaihtoehdot olivat hyvinkin tasavahvoja. Osallistuin ensimmäistä kertaa kansallisen tason golfkilpailuihin. Tuloksista ei kannata puhua, mutta hauskaa oli. Juhannuksena käytiin Stuttgartissa ja Strasbourgissa esilomalla.

Varsinainen loma heinäkuussa alkoi viimeisestä työpäivästä edellisessä työpaikassa. Ruisrockin jälkeen olikin hyvä suunnata nokka kohti Singaporea ja Balia, ja rentoutua muutama viikko tekemättä yhtään mitään. Loman viimeinen viikko oli nimittäin varattu muutolle.

Elokuu, elokuu, elokuu. Jos joku kuu tätä vuotta määrittää, niin elokuu. Muutimme uuteen kotiin ja aloitin uudessa työpaikassa, mutta eihän se nyt voinut riittää. Jos illat eivät kuluneet hikoiluttavan kuumissa tanssi- ja lauluharjoituksissa, niin Musiikkitalo kutsui. Vuorossa oli valmistautuminen kahteen konserttiin, isompaan ja pienempään. Ja Candide. Ihana, raskas, mahtava Candide! Jännä, että tästä kuukaudesta ei selvitty ilman flunssaa.

Syyskuussa tuli uuden työpaikan Suomen konttorit tutuksi, kun tie vei muutamaan otteeseen Tampereelle ja kerran Ouluun. Golfkausi päättyi, mutta sisäliikunnan yritys lähisalilla tuli tilalle. Loppukuuta varjosti suru, kun vanhempien Coton de Tuleareista vanhemman tuli aika siirtyä paremmille vahtipaikoille.

Lokakuu oli kirpakka ja kaunis, nautittiin Kinky Bootsista, tuparivieraiden ihanasta seurasta, huolehdittiin siskon polttareista, ja todettiin, että naamiaiset kannattaa, etenkin jos palkkiona on samppanjaa.

Marraskuussa joulutunnelma alkoi jo kutkutella, kun pimeyden keskellä viihdyttiin iltapäiväteellä Porvoossa, uuden auton kyydissä, Amos Rexissä siskontytön kanssa, ja juhlittiin siskon häitä.

Joulukuussa oli vielä tehtävä yksi pikaekskursio maailmalle, mutta mitäpä sitä ei ystäviensä vuoksi tekisi. Työpaikan pikkujouluista alkoi kurkkukipu ja flunssailu, joka esti itsenäisyyspäivän konserttiin osallistumisen Lopulta tuli kuitenkin aika perinteisten joulun ajan menojen – Helsingin Kaupunginorkesterin konsertin, ystävien kyläilyn, joulun ja omien synttäreiden vieton. Joulun riennoista tarttui kuitenkin uusi flunssa, ja loppuvuosi meni hieman potemisen kourissa.

Kaiken kaikkiaan aika hyvä vuosi! 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *