Ensimmäinen kauppakäynti

2.2.2014

I:n työkäveri käytti meitä tänä iltana Publix-nimisessä ruokakaupassa, jonne on meidän asunnolta hiukan pidempi matka.

Kyllä ne muoviset gallonan vetoiset maitotonkat näytti oudoilta siellä hyllyssä ja leipiä kun katsottiin, niin kylläpä ne sisältää niin kummia ainesosia, että huhhuh. Ostettiin myös lauantaikarkkia, mutta olisipa tietenkin pitänyt olla tarkempi! Luotin ihan siihen, että Haribon nallekarkit on samoja kuin täällä, samoin kuin M&M-pähkinäsuklaakarkit, mutta ei! Kotona vasta huomasin, että onpa ne ihan erivärisiä kuin koto-Suomessa. Ja ainesosaluettelon kun  tavasin tarkemmin läpi, niin löytyihän se syy: todella kummat, luonnottomat väriäineet. Tavalliset Haribon nallekarkithan on värjätty luonnollisillä aineilla ja tehty muistaakseni Saksassa. Täällä pussin takana lukikin valmistusmaana Turkki ja väriaineet olivat jotain aivan muuta kuin luonnollisia (red 40, blue 1, yellow 5).

http://www.cnn.com/2014/01/07/health/mms-candy-artificial-dyes/

Samalla reissulla oli tarkoitus noutaa lentokentältä meidän vuokra-auto, mutta kippaskappas, I:hän unohti lompakon ja täten myös vuokrauksessa tarvittavan ajokortinkin asunnolle… Näemmä jet lag vaivaa. Tai onhan tuo aika tuttua I:lle kotopuolessakin, että jotain tärkeää unohtuu tai hukkuu jonnekin. 🙂 Nyt täytyy molempien suunnata peiton alle, sen verran väsy iski kertalaakista. Öitä sinne Suomeen!

ps. Täällä ei ole käytössä pussilakanoita… Ainoastaan peitto ja siihen alle lakana eli peiton ja nukkujan välillä on tuollainen suora lakana. Hyvin epäkätevää – tämäkin! Monta hyvin epäkätevää asiaa jo huomattu. Kyllä me Suomessa ja Pohjoismaissa osataan monta asiaa paremmin!