Toinen kolmannes vetelee viimeisiään

Viimeinen kolmannes alkaa ensi viikolla (tähän kauhistelua siitä, miten aika kuluu ja kohta ollaan synnyttämässä), joten voisi olla aika kerrata toista kolmannesta, kun se on vielä suhteellisen tuoreessa, joskin lievästi raskausaivojen sumentamassa muistissa.

Mun raskaus on monilta osin mennyt, kuten oppikirjassa. Ennen raskautta olin varma mm. siitä, että minä olen se, joka saa keskenmenoja, oksentaa läpi raskauden ja joutuu vuodelepoon jo ennen puoliväliä. Mieheni joskus hermostuu jatkuvaan uhkakuvien maalailuuni, mutta kyllä se vaan on niin, että pessimisti ei pety. Ja nämä tällaiset asiat ovat niitä, joissa olen ihan mielelläni väärässä. Ihanaa, kun raskaus on mennytkin hyvin!

Toisen kolmanneksen pyörähtäessä olin, kuten varmaan suurin osa raskaana olevista naisista, todella helpottunut. Selvittiinhän siitä! Samassa pahoinvointi alkoi hiipua ja viikkoon 16 mennessä aloin olla taas elämäni kunnossa, joskin normaalia väsyneempi. Keskiraskautta kohti mennessä oli useita päiviä, kun raskautta ei edes huomannut muusta kuin kasvavasta vatsasta. 

Viikon 20 kieppeillä aloin tuntea pieniä liikkeitä ja rakenneultrassa kaikki vaikutti olevan hyvin. Meille tulee todennäköisesti pieni tyttö! 

Rakenneultran jälkeen aloimme hankkia vauvatarvikkeita ja nyt suurin osa isommista hankinnoista onkin jo tehty. On myös remontoitu lapselle huonetta ja valmistauduttu tulevaan, naurettu vauvan mylläykselle vatsassa ja yritetty arvailla, millainen tyyppi sieltä tulee.

Viimeistä kolmannesta lähestyessä on alkanut tulla joitain vaivoja, kuten yölliset tuskaiset heräämiset pissahätään, mahdottomuus löytää hyvää nukkuma-asentoa ja jalkojen väsymistä pitkän päivän jälkeen. Lisäksi hemoglobiini on laskenut, mutta tilannetta helpottaa, kun nappaa rautaa purkista. Kaikki siis varsin tavallisia oireita, jotka vain kuuluvat asiaan. Toistaiseksi näiden pienten vaivojen kanssa on pystynyt elämään suhteellisen normaalisti ja elämä tuntuu hyvältä.

Nyt siis eletään raskausviikkoa 28 ja ollaan siirtymässä viimeiselle kolmannekselle.

Kolmen kuukauden päästä meillä saattaa jo olla vauva.

Perhe Raskaus ja synnytys

Meille tulee tyttö

Käytiin viime viikolla rakenneultrassa ja kaikki vaikuttaisi olevan hyvin. Lapsi on suurella todennäköisyydellä tyttö, vaikka itse olin varma pojasta. Vaikka meille sukupuolella ei olekaan mitään merkitystä, niin halusimme silti tietää ja omalla tavallaan se konkretisoi taas asiaa lisää. En kuitenkaan aio maalata seiniä vaaleanpunaiseksi tai rynnätä ostamaan hörhelöpyllymekkoja lapselle. Toivon vain, että osaan itse toimia lapselle vahvan naisen esimerkkinä enkä siirtäisi omia epävarmuuksiani hänelle. 

Pikkuinen potkii hurjasti ja mieskin on jo päässyt tuntemaan potkut kättänsä vasten. Olo on edelleen niin mainio fyysisesti kuin henkisestikin, että uskalsin varata toukokuulle vielä lomamatkan etelään!

Täällä kaikki siis hyvin. On tämä vain ihanaa aikaa <3

Perhe Raskaus ja synnytys