25 x me, myself & I

Tämä haaste on blogosfäärin mittapuulla jo vanha kuin taivas, joskus marraskuussa Silkkitassun blogista bongattu, mutta kätevä konsti esimerkiksi auttaa salaista blogiystävää oppimaan jotain uutta uusista bloggaajatutuistaan.

(Toim. huom. Suurin osa asioista on listattu ennen Blogipostia-kampanjaa, joten monikaan pointti ei taida olla salaiselle blogiystävälle kovinkaan hyödyllinen tieto. Sori.)

Eli, 25 random-asiaa minusta:

1. Olen viimeksi syönyt lihaa jouluna 1993 ja toivon totisesti, etten koskaan sitä enää maistakaan.  Jos kuitenkin joskus pääsen/joudun valitsemaan vihoviimeisen ateriani, siihen varmaan kuuluisi maksamakkaraa ja äidin makaronipataa. (Mutsiparka, jos joutuu kuolemansellissä viruvalle esikoiselleen vielä kokkaamaankin.)

2. Ruuasta puheenollen, voisin helposti elää läpi elämän syömällä vain Pret a Manger’n mature cheddar & pickle -voikkareita sekä tuoretta mangoa ja juomalla Bottle Greenin ginger & lemongrass pressétä.

3. Vaikka olen nelikymppinen, en tou-dellakaan ole mielestäni vielä ”valmis” aikuinen. Koskahan sekin aika koittaa? Vanhemmuuden myötäkö? Suunnittelen esimerkiksi yhä, mikä minusta tulee isona. Toivottavasti jonkinlaisen kehitysyhteistyöjärjestön ohjelmapäällikkö tai sellaisille varoja jakavan hyväntekeväisyysjärjestön varainjaosta vastaava.

4. En oikeasti tiedä, miten pitkä olen – syystä, että paikallisten terveyskeskusten mittarit on järjestään kalibroitu vähän sinnepäin ja ne antavat joka mittauksella eri tuloksen. Tai sitten olen viime vuosikymmenenä venynyt ja painunut lysyyn 167 – 172 sentin välillä. Viimeisin tulos oli 170 cm, mutta epäilen siinäkin olleen pari senttiä ylimääräistä.

5.  Lempivärini ovat ehdottomasti punainen, punainen ja punainen, mutta inhoan vaaleanpunaista – paitsi alusvaatteissa. Go figure.

Kuva Valentinon kelpais-noi-mullekin -puvuista täältä.

6. En ole koskaan pelannut mitään video- enkä tietokonepelejä ja keskittymiseni alkaa harhailla heti, kun joku alkaa hehkuttaa jotain ihme World of Warcraftia.

7. Lempikirjojani ovat Garcia Marquezin Sadan vuoden yksinäisyys, Rushdien Keskiyön lapset, Woolfin Orlando, Mantelin Wolf Hall ja Eugenidesin Middlesex. Mitä monipolvisempi tarina, sen parempi. (Tai ei ihan: Rushdien Shalimariin ei kärsivällisyyteni ole vielä riittänyt.)

8. Rakastan salmiakkia, erityisesti merkkareita, Dracula-pillereitä, turkinpippureita ja suolapääkalloja. Lakritsi sen sijaan on mielestäni pilattu lisäämällä siihen suolan sijaan sokeria.

9. En osaa tehdä käsitöitä, kokata kovin ihmeellistä ruokaa enkä tuunata juuri mitään kotihengetärmäistä. Leivon mielelläni, mutta harvoin.

10. En ole kovinkaan kiinnostunut muodista. Kaapissani on hyvinkin toistakymmentä vuotta vanhoja retkuja, joita käytän säännöllisesti (eivätkä ne todellakaan ole mitään designklassikoita vaan tavallisia kuteita, jotka vain sattuvat olemaan sen verran hyvälaatuisia, etteivät ole nyppyyntyneet aivan mahdottomiksi). Koruista sen sijaan tykkään. Korvikset, kaulakäädyt, rannekorut, sormukset, tänne vain. Kultaa, hopeaa, pronssia, puuta, muovia, ei väliä. Harakka mikä harakka.

11. Muotihupsutusten sijaan laitan rahani mieluiten matkoihin, kodin kodikkaammaksi tekemiseen sekä kulttuurielämyksiin. Myös ruumiinkulttuuri-.

12. Olen muuten oikeakätinen, mutta osaan harjata hampaani vain vasemmalla kädellä.

13. Minusta hämähäkit ovat hyödyllisiä, ampiaiset kauniita, käärmeet ja liskot lumoavia, ja hiiret ja rotatkin saavat puolestani elää niin kauan kuin eivät muuta meille asumaan. On kuitenkin yksi eläinlaji, joka saa inhonväristykset selkäpiilleni: kaikenlaiset etanat ja kotilot. Se limaisuus, usch. Tietysti  meidän piha on kesäisin niitä pirulaisia täynnä. 

14. Minulla ei ole koskaan ollut mitään lemmikkiä, mutta olen aika lailla kissaihminen. Kyllä meillekin vielä joskus kissoja tulee. Piharemonttiin asti takapihallamme asui citykettu, mutta ei siitä ihan lemmikiksi ollut.

15. Suurin haaveeni on tulla äidiksi. Seuraavaksi suurin haaveeni on tehdä elämäni aikana vielä kolme eeppistä matkaa: maata myöten Kairosta Kapkaupunkiin, Che Guevaran renkaanjäljissä Argentiinasta Venezuelaan (ei kiitos tosin moottoripyörällä, liian pölyistä ja käynee takamuksen päälle), sekä klassinen vuoden tai parin maailmanympärimatka. Ehkä sitten eläkkeellä…

16. Olen asunut Lontoossa viime vuosituhannelta, jo kaksi kertaa kauemmin kuin edellisessä kotikaupungissani Helsingissä. Jos identiteetistäni kysyttäisiin, sanoisin olevani ensisijaisesti lontoolainen, sitten suomalainen, eurooppalainen ja karjalainen. Brittiä minusta tuskin koskaan tulee. 

17. Jos ihmisellä voi olla lempimaanosa, minun on Afrikka. Olen matkustanut Afrikassa aivan liian vähän. Rakastan sen kuumuutta, kaoottisuutta, valon terävyyttä (afrikkalainen taivas on jotain ihan muuta kuin Euroopassa) ja ihmisten, no, sanotaan vaikka elinvoimaisuutta. Tyypeillä, joilla ei meidän mittapuun mukaan ole mitään, on hillitön elämänjano – ja usein myös -ilo. Toki maanosassa on huikeita ongelmiakin, mutta silti: haluaa lisää.

Kuva taannoiselta Mosambikin-reissultamme. Guludo Beach Lodgeen lähtisin mieluusti uudestaankin.

18. Harmittaa, etten osaa soittaa mitään instrumenttia. Tästä loogisesti seuraa, että JKMH ja saamme lapsen, muksua usutetaan aikanaan varmasti kitara- tai pianotunneille. Toivottavasti  en heittäydy ihan tiikeriemoksi, jos musiikki ei voisi kersaa vähempää kiinnostaa.

19. Tykkään ulkonäössäni eniten kauniista käsistäni  ja jaloistani. Vähiten… mitäköhän sitä valitsisi? Lyhyt kaula? Paksut posket? Supisuomalainen perunanenä? Olemattomat huulet? No, näillä mennään ja niin kauan kuin Miehelle kelpaa, saa kelvata minullekin. 

20. Rakastan valkoisia, tuoksuvia kukkia: pioneita, ruusuja, syreeneitä, liljoja, jasmiinia, daalioita. Valkoiset hortensiatkin käyvät, mutta muunvärisistä en tykkää: suhtaudun terveen epäluuloisesti niiden värinvaihto-operaatioon. Ihme kasveja. 

21. Kodissani on laskutavasta riippuen 3 – 6 kerrosta: kellari, pohjakerros, 1. välikerros (työhuone ja kattoterassi), makuuhuonekerros, 2. välikerros (kylppäri ja sauna), vintti… Takapuoleni onkin yleiseen kuntotasooni nähden tämänikäiselle ihan kelvollinen. ;-)

22. Työunivormuni on trikoomekko, (talvella paksut sukkikset,) balleriinat ja koruja. Kotiunivormuni on pillifarkut ja t-paita, talvella villapusero, ja tennarit. En melkein koskaan käytä muita pitkiä housuja kuin farkkuja enkä puolihameita. Enkä muuten paitapuseroitakaan. Mekossa on helppoa ja mukavaa. Varsinkin raskaana.

23. Suomesta kaipaan ystävien, perheen ja salmiakin lisäksi eniten Helsingin helppoutta (pieni suurkaupunki, keskustassa kaikkialle pääsee kävellen ja jossei kävellen, ratikalla), Fazerin suklaata (erityisesti päärynä-manteli-tummasuklaa, nam),  ja maitotuotteiden monipuolisuutta. Oi, ja kauniita design-kauppoja.

24. Mieheni nauraa, että kotimme on kuin pohjoismaisen designin museo. Myönnetään, että meillä saattaa olla vähän enemmän perus-Suomi-design-kauraa kuin mitä minulla varmaan olisi, jos Suomessa asuisin… Voisin ostaa ihan mitä vain Finnish Design Shopista tai Design Forum Finlandista, esimerkiksi. Onneksi on nettikaupat.

25. Kotini on sisustettu enimmäkseen mustan, valkoisen, harmaan ja tomaatinpunaisen sävyihin (ihan vain salaiselle blogiystävälle tiedoksi ;) ). Tulevasta vauvanhuoneesta olen suunnitellut beigen, kirkkaanpunaisen, mustan ja valkoisen väristä, mutta on siellä jo ripaus muitakin perusvärejä: kirkkaansinistä ja -keltaista. Pastelliväreihin en ole ainakaan vielä tykästynyt.

 

Jos jaksoit lukea listan loppuun asti, haastan laatimaan vastaavan itsestäsi! :)