Lauantailounaita: Bubbledogs
Olen tainnut mainita Bubbledogs-nimisen trendiruokalan täällä joskus aiemminkin. Se sijaitsee Charlotte Streetillä (mainio ravintolakatu muuten, Tottenham Court Roadin ja Goodge Streetin metroasemien lähellä) lyhyen kävelymatkan päässä synnytyssairaalastamme, joten lauantaisen sweep-yrityksen jatkeeksi vein Miehen tutustumaan konseptiin.
Bubbledogs nimittäin tarjoilee vain samppanjaa ja hotdogeja. Ja millaista samppanjaa! Yhtään nimeä en monisivuiselta listalta tunnistanut (and trust me, on tässä jonkin verran kuplajuomia tullut vuosien varrella maisteltua), sillä isojen nimien sijaan paikka on erikoistunut pienten samppanjatilojen tuotoksiin. Lasettain saa noin puolentusinaa merkkiä, pulloittain valikoimaa riittää useampaa kymmentä. Hintahaitari ulottuu lasettain myytävissä £6:sta £11:een, edullisimmat pullot saa reilulla kolmellakympillä, useimmat tosin pyörivät viidenkympin tienoilla. Lisäksi juomapuolella on tarjolla muutamia cocktaileja, oluita ja alkoholittomia vaihtoehtoja.
Samppiksen kyytipoikana tarjoillaan hodareita, joissa täytevalikoimaa on tusinan verran; lisäksi voi valita makkaraksi joko sikaa, nautaa tai kasvista sekä kyytipojaksi ranskiksia, bataattiranskalaisia tai coleslaw’ta. Hodareitten hinnat pyörivät seitsemän – kahdeksan punnan tienoilla. Me nappasimme alkuun minulle Josén kasvisnakilla (salsaa, guacamolea, hapankermaa ja muutama jalapeñonrinkula) ja Miehelle beiben lasketun ajan kunniaksi Fourth of Julyn sikamakkaralla: pekonia, BBQ-soossia ja coleslaw’ta. Mies tykkäsi omastaan. Minäkin olisin tykännyt, jos nakki olisi ollut vähän kuumempi (viime kerralla nakissani oli muuten sama vika, muistin vasta kun iskin hampaani koiraan). Itse asiassa nakki olisi voinut vähän laadukkaampikin; on tässä kaupungissa syöty myös vähemmän lepruja kasvismakkaroita. Ja olisi vallan mainiota, jos sämpyläksikin voisi vielä valita jotain perinteistä hodaripullaa täysviljaisempaa.
Yhtä kaikki hotkaisimme hodarimme, ja kun lasissa ei vielä pohja paistanut, otimme toisetkin. Tällä kertaa Miehelle Sloppy Joe (chiliä, sipulia ja juustoa, taas sikanakilla) ja minulle Ploughman’s: cheddaria, omenaa, piccalilliä ja oluessa marinoitua sipulia (ja se sama jauhokasvisnakki). Näistä itse asiassa tykkäsimme enemmän kuin alkupaloista; Miehen chilissä oli kuulemma jytyä, ja omani oli, paitsi helpompi syödä kuin joka paikkaan valuva salsasämpylä, omenaraasteen ansiosta mukavan raikas makuyhdistelmä.
Ja kyllä, olin niin vastuuton mutsi, että join lasillisen ihan sitä itseään. Tarkemmin sanottuna Juillet-Lallement -talon roséta, Grand Cru, Brut. Oli yllättävän hapokas ja kuiva rosé-samppanjaksi; olin odottanut hedelmäisempää. Jälkimakua ei nimeksikään. (Hyvin se silti alas hulahti, ei tässä niin persoja olla varsinkaan kuukausien skumpattoman kauden päätteeksi.) Miehen valinta oli Vilmart & Cie, Grande Réserve, 1er Cru, Brut – mainion kuiva ja hapokas sekin.
Paikkana Bubbledogs on hipsteriksi halajava pikaruokalan ja pystybaarin sekoitus: kuparinen baaritiski, vintage-kalusteet, maalaamattomat tiili- ja raakapuuseinät, tarjoilijoitten säkkikangasesiliinat. Pikaruokalamaisuus korostuu baarijakkaroilla tasapainotellessa; normaalikorkuisia pöytiä ja tuoleja ruokalassa ei ole. Asiakaskunta on nuorta ja kaunista, palvelu mutkattoman ystävällistä. Tällä kertaa emme kaivanneet apua juomien valintaan, mutta muistelen, että kun viimeksi kävin täällä jakamassa ystäväni kanssa koko pullollisen, saimme ihan pätevänoloista tukea juomalistan saloihin syventyessämme.
Ravintola-arvosteluissa eniten käytetty sana paikasta tuntuu olevan ”ylihypetetty”, ja kyllähän se sitä kieltämättä on. Juomavalikoima on erinomainen ja kannatan kovasti pienten samppanjatalojen tukemiskonseptia, mutta kyytiläishodarit ovat turhan keskinkertaisia hintaansa ja paikan suosioon nähden. Käy tuolla kerran tai pari (tai jos haluaa vain lasilliselle, ehkä useammankin), mutta parempia ruokapaikkoja Charlotte Streetiltä kyllä löytyy – esimerkiksi perinteikäs tapas-paikka Navarro’s ja uusin suosikkiketjuni, meksikolaista ”toriruokaa” tarjoava Wahaca. Ja onhan muuten Bubbledogsin takahuoneen fine dining -paikka The Kitchen Tablekin vielä kokeilematta.
Silti: konsepti on hauska ja samppanja aina juomakelpoista. Jos osutte Charlotte Streetin kulmille, käykää kurkkaamassa.