Blood Swept Lands and Seas of Red
Britanniassa kaatuneiden muistopäivää vietetään 11. marraskuuta – päivänä, jolloin ensimmäisen maailmansodan aselepo astui voimaan vuonna 1918. Sitä edeltää vuosittain iso Poppy Appeal: ihmiset ostavat punaisia paperiunikkoja rintapieliinsä sodissa kaatuneiden muistoksi ja veteraanijärjestö Royal British Legionin hyväksi. Loka-marraskuun taitteessa ei ainakaan keskustassa voi välttyä keräysämpärien hölskyttelijöiltä ja unikkokauppiailta, ja esim. televisiotoimittajilta on aikamoinen faux pas esiintyä ruudussa ilman unikkoa. Jopa Tanssii tähtien kanssa -kilpailijoilla on kaatuneiden muistopäivää edeltävän viikon ohjelmassa rinnassaan paljettiunikot. Punainen unikko onkin noussut täällä yleiseksi sodissa kaatuneiden ja heidän muistamisensa symboliksi.
Itse en ole unikkoa yleensä ostanut, sillä tuntuisi jotenkin falskilta antaa sillä ikäänkuin hyväksyntänsä siirtomaaherra-röyhistelijä-Britannian veriselle historialle, vaikka tietysti sotien uhreja puolin ja toisin kunnioitankin. Niin pitkälle en kuitenkaan ole mennyt, että rohkenisin kiinnittää rintapieleeni pasifistien valkoisen unikon punaisen sijaan…
Kuten jokainen historiantunnilla enimmäkseen hereilläpysynyt ja matikasta nelosta korkeamman arvosanan saanut ehkä on hoksannut, tänä vuonna on kulunut sata vuotta ensimmäisen maailmansodan syttymisestä. Pitkin vuotta on Brittilässä muisteltu sotaa eri tavoin, BBC on esittänyt dokkaria toisensa perään (myös Crimson Field eli Kenttäsairaalan sisaret -sarja sodan sairaanhoitajista on ihan katsomisen arvoinen, jo läähpuuh-ihanan Oona Chaplinin takia), ja jokainen itseäänkunnioittava museo on koonnut 1. maailmansotaa omasta vinkkelistään käsittelevän näyttelyn.
Varmasti yksi vaikuttavimmista ensimmäisen maailmansodan satavuotismuistomerkeistä on keraamikkotaiteilija Paul Cumminsin ja näyttämösuunnittelija Tom Piperin installaatio Blood Swept Lands and Seas of Red Towerin linnan vallihaudassa. Cummins on ”istuttanut” vallihaudan nurmikkoon 888 246 saviunikkoa, yhden jokaiselle ensimmäisen maailmansodan brittiuhrille. Unikkoja on lisätty pikkuhiljaa elokuun 5. päivästä alkaen, jolloin tuli kuluneeksi sata vuotta Britannian sotatoimien alkamisesta Saksaa vastaan, ja installaatio on valmis vasta 11. marraskuuta eli kaatuneiden muistopäivänä. Näyttelyn jälkeen unikot on tarkoitus myydä suurelle yleisölle ja varat käyttää veteraanijärjestöjen hyväksi.
Me pistäydyimme kurkistamassa installaatiota tänään ohikulkiessamme. Aika hiljaiseksi veti nähdä se verenpunaisten kukkien meri. Alleviivaavaa symboliikkaa, ehkä, mutta huh, miten vaikuttavaa.
Meidän unikonpunainen pikku-Unikko. Olisinpa älynnyt ottaa Edsterin vaunuista kuvan toisin päin, sillä oikealla puolella roikkuu jässikän oma punaunikko, Marimekon heijastin.
***
It’s the Poppy Appeal time… and the centenary of the outbreak of the First World War, if you haven’t noticed. We saw the Blood Swept Lands and Seas of Red installation by ceramic artist Paul Cummins and stage designer Tom Piper at the Tower of London today. They started ”planting” 888,246 ceramic poppies in the moat of the Tower to commemorate every British military fatality of the First World War on the centenary of the British hostilities against Germany on 5th August, and will keeping adding more until the Remembrance Day. It looks so beautiful and so sad.