Kakkuja ja kirjavia villasukkia, eli meidän citypääsiäinen
Koska Lilyn portaali sanoi kaputt tylsästi juuri pääsiäisenä, jolloin olisi kerrankin ollut aikaa naputella kuulumisia, niitä kuulumisia joudutte taas kerran odottelemaan – pahoitteluni! Tässä kuitenkin Pohjois-Lontoon pääsiäistunnelmia:
Ou nou! Muumimunasta kuoriutuikin pikkuserkku! Tipuja touhu arvelutti, ja syystä.
Pääsiäismyrskyä odotellessa ehti hetkeksi tulla varsin keväisetkin kelit. Eddie löysi viime kesältä tyhjentämättä jääneen (oho) kahluualtaan ja yritti stripata loputkin vaatteensa koeistuntoa varten.
Ulkona talvehtinut sitruunapuu tuotti hedelmän! Itse asiassa kaksikin, mutta toinen sai jäädä vielä puuhun kypsyttelemään.
Lankalauantaina äitibloggarikaveri Sanna Wave to Mummy -blogista tuli perheineen meille lounaalle ja järjestin ensimmäistä kertaa ipanoille täkäläiseen tyyliin munajahdin eli egg huntin. Hah! Eddie kieltäytyi osanotosta, protestoi vain isänsä sylissä. Sannan suloinen tytär keräsi kuitenkin kiltisti suklaamunat kahteen ämpäriin. Vieläkin on suurimmat syömättä, öyh.
Leivoin kakkuja. Pashanhimoon en löytänyt pashaa edes Suomen kirkon pääsiäismyyjäisistä (enkä jaksanut lähteä itse valuttelemaan kahvisuodattimessa), mutta valkosuklaisesta pashakakusta tuli yllättävänkin autenttisen makuista. Jatkoon!
Palmusunnuntaina meille ei vielä löytänyt yhtään virpojaa, mutta itse pääsiäisenäpä löysi! Hieman luovuutta käytetty palmunlehvän valinnassa, kun pajunkissoja ei löytynyt kaupasta eikä puistosta kehdannut mennä riipimään. (Itsehän peräti tilasin lähikukkakauppaamme pajunoksia, mutta sitten sairasteluputken jatkuessa en saanut aikaiseksi käydä niitä hakemassa. Nyt en kehtaa näyttää naamaani kukkakauppiaalle.)
Pääsiäissunnuntain virpojille leivoin elämäni ensimmäisen vegaanisen vadelma-suklaatryffelikakun Vegaaniliiton ohjeella. Tuli ruma, mutta herkullinen.
Menin Facebookissa taannoin harmittelemaan, etten omista yksiäkään punaisia villasukkia – ja saman tien kolme neulootikkoa ilmoittautui puutteen korjaajiksi. Ensimmäinen sukkalähetys ehti Suomesta juuri pääsiäiseksi – kiitos, serkkuni M! ❤️
Kokopunaisetkin ovat ihanat, mutta nämä vasta… Oi!
Pääsiäissunnuntaina koettiin neljä vuodenaikaa yhdessä päivässä, ml. raemyrsky. Nimeltään Katie, heh.
Myrskyn jälkeen ipana nautti puistoreissuista äitiä enemmän… Kiitos, Rukka 2016! o_O
Tajusin muuten, että tämä oli ensimmäinen pääsiäisemme kotona ainakin viiteen vuoteen, ehkä pidempäänkin (koska pääni on kuin seula, voin varmasti sanoa vain blogatuista vuosista). 2012 vietimme pääsiäisen aurinkolomalla Omanissa (joskus vielä uudestaan!), 2013 vauvashoppaushurmassa Göteborgissa ja Suomessa, 2014 Suomessa kesämökkiä etsimässä ja viime vuonna sitä löydettyä mökkiä sisustamassa… Oli kyllä ”ihan kivaa” leppoisasti kotonakin, vaikka kyseiselle mökille alkaa kyllä olla jo ikävä, varsinkin kavereiden aurinkoisia talvimökkikuvia katsellessa. Ehkä Suomi siis kutsuu taas ensi pääsiäiseksi? Semminkin kun Eddien päiväkoti näköjään pitää parin viikon pääsiäisloman ja siksi hyvät neuvot pienen ikiliikkujan viihdyttämiseksi ovat tarpeen. Mistä lisää myöhemmin.
***
We spent the Easter at home for the first time in (at least) five years, with chocolicious decorations, cake-baking, some gardening, and – after the eponymous Storm Katie – lots of puddle-jumping in the parks. I also got an Easter present from my clever cousin: two pairs of gorgeous hand-knitted woolly socks for me and another pair for Eddie. Lovely!