Kurkistus Eddien huoneeseen
Minun on pitänyt aloittaa sisustusjuttusarja kodistamme jo…. toista vuotta sitten, mutta mutta. Emmi kuitenkin heitti mainion lastenhuonehaasteen, johon en malta olla vastaamatta. Tässä siis kurkistus ipanaisemme nurseryyn (ihana sana mielestäni, tarkoittaa sekä lastenhuonetta että taimitarhaa eli tuo mieleeni ihmisentaimien huolellisen kultivoimisen):
Näkymä ovelta: välkommen till Ikealand. Pinnasänky, nojatuoli, tyyny, jalkalamppu, keinuhirvi, kannelliset metalliämpärit (jotka toimivat pyykkikoreina) ja pikkupöytä ovat kaikki Ikeasta. Pahvinen viirinauha on Ocadosta (kuka osaisi vinkata kankaisen punasävyisen viirinauhan suuntaan??), valkoinen muovijakkara Habitatista. Vielä jää tyhjää tilaakin. Oikeanpuoleisen ikkunan kupruileva alaruutu muuten lienee alkuperäistä yli 120-vuotiasta lasia.
Näkymä ovelle. Leluhylly kangaslaatikoineen tietysti Ikeasta, kuten myös aakkosjuliste. Mikki Hiiri -juliste on Warholin näyttelystä vuodelta 1997 ja kulkenut siitä asti asunnostani toiseen. Eläinmittatarra Ferm Living, vaahtomuovimatto Skip Hop. Punaiset matot kutoi edesmennyt Eila-mummoni niinikään edesmenneen yliopistollisen feministijärjestön naistenpäiväbileitten rekvisiittakankaista (a long story). Jumppapallo oli Brysselin työmatkan freebie ja pienemmän Eddien suosikki.
Halusin pitää lastenhuoneen ”pohjan” mahdollisimman neutraalina ja tuoda ”lapsellisuuden” huoneeseen perusvärisin tekstiilein, leluin ja julistein, jotta se olisi kohtuuhelppo muuttaa lapsukaisen kasvaessa. Seinien beigen sävy löytyi niinkin proosallisesti kuin edellisten omistajien huoneeseen jättämistä laskosverhoista – hyvät kaihtimet, miksi muuttaa? Lattiaan rempattiin viime syksynä samansävyinen tammilankkuparketti.
Toiseen takanvierusalkoviin rakennetun matalan kaapin päälle syntyi kuin itsestään Eddien vaipanvaihtopiste. String-hyllyssä on sopivat vaatteet, loput ovat kaapissa ja leluhyllyn laatikossa. Juu, meidän lapsella on aika paljon vaatetta. Kengurupussukan äiti ompeli minulle kultaisella 80-luvulla. Paremmat päivänsä nähnyt vaipanvaihtoalusta John Lewisilta, kankaiset säilytyskorit H&M:ltä.
Jep, lapsemme huoneessa on takka. Todella kätevää. Puiset lastentuolit ovat Miehen lapsuudesta ja odottavat maalikerrosta (vaikka silmäni alkaa kyllä tottua tuohon kolhuiseen puunväriinkin… hmm?).
Niin miksi lastenhuoneessamme on avotakka? No, 120 vuotta vanhassa talossa takkoja oli alunperin joka huoneessa ja vain tämä ja olohuoneen takka ovat jäljellä. Emme siis halunneet tuhota muinaismuistoa, ja ovathan nuo alkuperäiset kaakelitkin aika söpöt. Tämä huone on itse asiassa alun perin ollut master bedroom, mutta taloon muutettuamme emme viitsineet tehdä tästä makuuhuonettamme, koska viereiseen huoneeseen (joka on vain marginaalisesti Eddien huonetta pienempi) oli jo rakennettu kiinteät kaapit, mutta tähän ei. Tämä jäi siis vierashuoneeksi, mistä se aikanaan muuttui Edsterin valtakunnaksi.
Takanreunuksella Göteborgin-tuliainen dalahäst, HelloAochin taidetta, Marrakeshin babymoonilta muistoksi tuodut tossut (huisin epäkäytännölliset eli käyttämättömät), varatutti, Eddien oikean nimen alkukirjaintaulu (siksi piilossa), Georg Jensenin norsusäästölipas, häkämittari (jos takka sattuisi fuskaavan) sekä Siperian Ellalta saatu lohduttava Kaikki menee ihan hyvin -koirakortti.
Muoks. Ylläoleva kuva vaihdettu, koska alkuperäisessä oli tolkuttoman huono rajaus.
Ikean tauluhyllyille on koottu kivoimmannäköisiä tai taaperon käsiltä suojeltavia kirjoja. Mahtuu sinne myös lisää HelloAochin taidetta (kuumailmapallo) ja Siperian Ellalta saatu karhukortti (Ellalla on hyvä korttimaku!), 1-vuotiaan Eddien kädestä ja jalasta tehty savityö sekä ensimmäisenä joulunani saama Pikkunalle. Lipaston päällä kököttävä SaiPa-nukke osallistuu Kristaliinan rumin lelu -kilpailuun, käykääpä äänestämässä! ;-)
Tuo mittanauhatarra oli muuten aika pirullinen seinään kiinnitettävä, eikä sen kiinnitys ihan täydellisesti onnistunutkaan. Ei parane katsoa liian tarkkaan… Hyllyn päällä Sonos-kaiutin, itkuhälytin sekä turhan monta vähältä piti -tilannetta jo kohdannut Ikean lasilamppu (tähän asti sen on pelastanut strategisesti juuri oikeanmittainen johto, josta lamppu jää roikkumaan senttejä lattian yläpuolelle; haaveilen siitä kalliista muumilampusta).
Kuvittelin, että meillä on valtavasti leluja, mutta eipä noita nyt niin kamalasti ole… ei vaikka puolet majailee olohuoneessa. Vai? Kirjahylly ainakin kaipaa täydennystä seuraavalla Suomen-lomalla.
Pinniksen vieressä Miehen vanha kirsikkapuinen kaappi, jonka sain maalautettua vuosien suostuttelun tuloksena. Siellä säilytetään toistaiseksi pyyhkeitä ja vääränkokoisia lastenvaatteita. Kaapin päällä olevat laatikot Ikeasta, musta paperitähti Rockett St. Georgesta. Muumitaulut valitsimme Eddien kummatädin piikkiin Ateneumin Tove Janssonin satavuotisnäyttelystä. Ikean keinuhirvi oli meidän joululahja Eddielle ja suursuosikki.
Pinniksessä päiväuniaikaa odottavat apina, Siperian Ellalta saatu norsu, pikkuapina, Maria-pupu (Polarn O. Pyretiltä) sekä Ewan-unilammas, jonka ääntelyyn Eddie vieläkin nukahtaa. Norsu-pussilakana on tietysti Finlaysonin, seepraviltti äitini ompelema, unipussi Grobagin.
Sängyn kupeessa odottaa pehmojen armeija kiertoa unileluiksi. Mummilta saadussa kukkakauppalelulaatikossa säilytetään lahjoja, joita ei vielä ole otettu käyttöön.
Kun kerran huoneeseen mahtuu, pitäähän siellä pallomeri olla. Kahluuallas ja pallot tilattu Amazonilta.
Pitkän etsinnän jälkeen sopiva lamppu lastenhuoneen kattoon löytyi… Ikeasta. Ja kaipaa näköjään pölytystä.
Semmoinen taimitarha meidän pistokkaalla. Mutta jottei totuus unohtuisi…
…tämän verran leluja asustaa vielä olohuoneessa, plus teltta leikkikehässä (pakko pitää, muuten jässikkä tykkää kaatuilla holtittomasti teltan seiniä vasten ja halkaisisi kohta kallonsa) sekä toinen mokoma kirjoja. Onko tuo paljon vai vähän, kiinnostaisi tietää. Mitäs mieltä olette?
***
I was asked to give a tour of Eddie’s nursery. Welcome to Ikea land! I wanted to keep the base neutral and make the room childlike with textiles, pictures and toys. Which I thought we had loads until I saw fellow bloggers’ nurseries…!