Teneriffalta terve! Vajaa vuorokausi leutoa meri-ilmaa takana, ja johan alkaa sekä äidin että pojankin lenssu helpottaa. Tällä hetkellä ei voi valittaa edes siitä, että aurinko on paksun pilviverhon takana, se nimittäin sopii sekä vauvalle että sen herkkähipiäiselle mutsille paremmin kuin suora porotus. Ja hotellikin on tarkoituksiimme (ainakin toistaiseksi ollut) aivan täydellinen.

Tämäpä ratkaisu perhepetidilemmaan: kingsize-sänky! Ei nimittäin juurikaan haitannut, että heppu tahtoi loppuyöksi äidin kainaloon – nukuin silti tosi hyvin eikä kukaan rusentunut.

Oo, kattokaa nyt: Eddiekin sai omat söpöstelyaamutohvelit! Noin kymmenen numeroa liian isot ja aika turhat tyypille, joka ei vielä edes konttaa, mutta ajatus on tärkein…

Kultamuruamme lahjottiin myös pehmolelulla, joka eläinlajista emme vielä ole päässeet yksimielisyyteen. Lintu se kai on. (Hyvä niin, sillä lahopäämutsi unohti suurimman osan leluista kotiin.)

Jokaiselle oma tervetuliaisdrinkkinsä.

Ei vain kaunis,vaan myös käytännöllinen kylppäri: toisesta altaasta saa pullojensterilointipisteen.

Eddien eka joulukuusi. Plussaa välkkyvät valot.

Aloitimme vatsalaukunlaajentamisoperaation terveellisesti periespanjalaisella sushi-illallisella.

Oonko mä kuollut ja herännyt jälkiruokataivaassa? (Kylppärimme varustukseen kuuluu myös vaaka. Hmph, katala juoni pitää puolihoitovierailla jokin tolkku syöpöttelyn suhteen.)

Näköala meidän terassilta. Kyllä mä ehkä siedän tuota viikon katsoa.

Start them young…

Valoisaa adventinaikaa kaikille!