Kyllä maalla on mukavaa

Onko pääsiäissunnuntain ilta vähän liian myöhä toivottaa hyvää pääsiäistä?  No, toivottavasti kaikilla on ollut mainio Ishtar-jumalattaren hedelmällisyysjuhla tähän asti, munineen ja kaneineen. Meillä Mies sai pääsiäislammasta ja minä mignonmunia, ja kumpikin oli tyytyväinen.

Jos iPadilla voisi ladata palstalle kuvia, voisitte nähdä tässä valikoiman pömppömahaisesta mutsikokelaasta potkukelkkailemassa (ensi kertaa ainakin 20 vuoteen?), flirttailemassa 15-kuisen enkelinkiharaisen siskonpojan kanssa sekä ahtamassa sisuksiinsa järjetöntä määrää kakkuja, torttuja ja piirakoita. Kas meillä Karjalassa kun rakkautta ja huolehtimista osoitetaan ruuan määrällä. Mies-raukka ei päässyt osalliseksi perheeni vieraanvaraisuudesta tällä kertaa kuin pariksi päiväksi, mutta jo ahdistui jatkuvasta ruokailusta ja kahvittelusta, hih. 

Silti neljä päivää äidin lohipatojen ääressä on nostanut painoani vain kilon, yllättävää. Ehkä säännöllinen saunominen on vuorostaan poistanut ylimääräistä nestettä? Eddiestä ei ainakaan taida olla huolta, niin vilkkaasti tyyppi on sokerihumalassaan potkutellut viime päivät. Otin dopplerin matkalle ihan turhaan. 

Yksi täysi matkalaukku oli jo jätettävä vanhempieni huomaan – saavat tuoda sen mukanaan, kun tulevat kesällä katsomaan beibeä – sillä ”yllättävää kyllä” sain siskonikin valikoimista ison kassillisen vauvanvaatteita, imetyspaitoja ja vielä parit mammahousut. Ja äidiltä pellavalakanoita… Istuintyynytkin tulin hankkineeksi terassituoleihin, joita ei ole vielä ostettukaan. Ja viimeiset joululahjat tuli saatua nyt, heh, eivätkä nekään mahtuneet Miehen matkalaukkuun. Kiesusmaria tätä tavaran määrää.

Saattaa siis olla, että Helsingin-pään lomasuunnitelmat menevätkin vähän uusiksi ja kirpparikierros jää ensi reissulle. Eddiestä taitaa nimittäin tulla jo tämänhetkisin hankinnoin Lontoon parhaiten pukeutunut vauva. Tai ainakin värikkäin.

Mutta vaikka maalla on mukavaa, on myös mahtavaa viettää vielä muutama päivä Helsingissä rentoutuen, ystäviä nähden (ja kenties uusiin tutustuen), sisustuskauppoja koluten ja hyvää syöden. Mies meni minulta salassa vielä varaamaan meille saunallisen hotellihuoneenkin, voi ihanuutta. Minä taas buukkasin Miehelle kuumakivihieronnan siksi aikaa, kun itse treffaan blogikavereita. Ehtisiköhän johonkin museoonkin? Jospa tällä kertaa yrittäisi olla ahnehtimatta ohjelmaa.

Aurinkoista kesäajan ja huhtikuun alkua itse kullekin säädylle! Ihan kuin olisi jo kevättä ilmassa, eikö?

Tähän loppuun voisi vielä kuvitella valokuvan beibemme uusista upean mustista Finlaysonin Elefantti-lakanoista – nähtävästi niin uutta tuotantoa, ettei netistäkään vielä löydy edes kuvia. Hienot! Äitini tosin puisteli päätään, kun näki vauvalle ostetun mustavalkoiset lakanat… 🙂

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe Mieli

Kahvikutsut

Lilymammatoverit Phocahispida ja HelloAochi tekivät mainion ehdotuksen mutsitreffeistä Helsingissä, kun laskeudun pääsiäisen jälkeen pääkaupungin humuun. Demokraattisesti kutsu kuuluu mielestäni kaikille palstaani seuraaville lilyläisille (enkä peruslaiskana jaksa naputella kutsua kaikille kivoille tyypeille erikseen; sitä paitsi pelkään äitipään kuitenkin unohtavan jonkun, joka sitten pahoittaa mielensä), ja niinpä kutsu käy nyt tässä:

Tervetuloa Kiasman kahvilaan ke 3.4. klo 10 tai pian sen jälkeen!

Katsotaan, ketkä ehtivät paikalle tällä varoitusajalla. Kahvilassa on näköjään 3 syöttötuolia, joten nopeimmat naperot syövät hitaat. 😉 Paikka aukeaa kymmeneltä, joten on turha olla kytiksessä paljon sitä ennen. Pöytävarausta en ole tehnyt – luulisi sinne tuohon aikaan mukaan sopivan.

Jos pääset paikalle, pistä vaikka kommenttia alakertaan, niin tiedetään vähän, keitä saattaisi ilmestyä mukaan. Jännää! 🙂

Itsehän en ole vielä naamaani näyttänyt näillä sivuilla, mutta yritän tunnistaa teidät rohkeammat ja tulla esittäytymään. Plus iso maha ja tässä näkyvä Ella F:n tekemä hieno rintakoru tässä mustassa mammatakissani auttavat ehkä myös tunnistamaan…

Hauskuutta siis tiedossa, jee! 🙂

Suhteet Ystävät ja perhe Mieli