Kävinpä kylpylässä
Terveisiä tyttöilylomalta kylpylästä! Ystäväni aviomies järjesti vaimolleen syntymäpäivälahjaksi yllätyskylpyläviikonlopun ja tarvitsi sinne seuralaisia; pitkin hampain uhrauduin ja ilmoittauduin mukaan. Viikonloppu erossa omapäisestä mutta kommunikaatiorajoitteisesta taaperosta, voi hitsi. Hierontaa, pilatesta, ulko- ja sisäporealtaat, saunomista, zumbaa, hyvää mutta terveellistä ruokaa, onko pakko? Kunnon yöunet ilman siipan kuorsausta tai aamuyön herätyksiä ja siirtyminen aamutakissa suoraan notkuvaan aamiaispöytään, ei oo reiluu. No, tämän kerran.
Aikana ennen Eddieä (aeE) kävimme Miehen kanssa kylpylöissä aika useinkin, mutta tämä oli ensimmäinen kerta sitten lapsen syntymän, ja itse asiassa taisi olla minulle ensimmäinen kerta ilman Miestäkin. Aika paljon aktiivisempi pyrähdys, heh – Miehen kanssa tapasimme viettää viikonlopun lähinnä nautiskellen ravintolan, kylpylän ja oman huoneemme antimista. Nyt ehdin kahdessa päivässä zumbaan, kahdelle venyttelytunnille, pilatekseen ja thalassoterapiaan! Plus vartalonkuorinta-kuumakivihierontaan, manikyyriin, kasvohoitoon… Veri virtaa taas aivoihin asti, huh.
Mutta silläkin uhalla, että kuulostaa kiittämättömältä, on pakko ihmetellä vähän tämänkertaisen kylpylän touhua. Kyseisen Champney’sin piti maineensa perusteella olla sieltä arvokkaammasta päästä (en tarkoita hintaa vaan prestigeä, arvovaltaa) kylpylähotelleja – mutta aika monta pikkujuttua pisti ihmetyttämään meidän neljän naisen seuruetta. Esimerkiksi se, että vaikka kylpylässä oli selvästi aika hiljainen viikonloppu, aikoja hoitoihin oli tosi vaikea saada, eioota tyrkytettiin runsaasti. Ja yhteisten tilojen pienuus ja baarin puuttuminen – olisi ollut aika mukavaa nautiskella edes yksi kahvia järeämpi aperitiivi tai digestiivi ehkä jopa muiden vieraiden kanssa jutustellen, mutta tuolla ei viiniä vahvempaa tarjoiltu ollenkaan ja viiniäkin sai vain ruoan kanssa. Ja kylpyläosasto oli jaettu oudosti kahtia niin, että varsinainen uima-allas oli kuntosalin ja tanssistudioiden yhteydessä, mutta sauna, höyrysauna ja porealtaat erillään niistä – jos olisi halunnut uida kunnolla ja käydä sen päälle saunassa ja/tai porealtaassa, olisi pitänyt lampsia märkänä kylpytakissa makuuhuoneitten ja myymälöitten ohi toiseen siipeen. Ja vaikka paikka oli terveyskylpylä, juomavesipisteitä oli harvassa. Ja vaikka kartano oli viehättävien tilusten ympäröimä, henkilökunta osasi neuvoa vain yhden (omaan aikatauluuni liian pitkän) kävelyreitin. Äh, ärsyttäviä pikkuasioita.
”Ruisleipää, fetajuustoa ja tomaattia.” Niin no, onhan hapankorppukin ruista.
Iltalukemisto kohdallaan. Tämän villimpää menoa ei Champney’sissä suvaita.
En silti ihan kamalasti voi vali-vali-valittaa, sillä olihan nyt aivan mahtavaa päästä pois kotoa ilman lasta ja ilman huolta lapsesta (joka lähti isänsä kanssa viikonlopuksi mummilaan). Oli taatusti myös erittäin hyödyllistä Miehelle olla Eddien kanssa koko viikonloppu ilman minun apuani: muistuttipa isinkin mieleen, kuinka kokonaisvaltaista taaperon täysipäiväinen hoitaminen on. (Kun viimeksi olin marraskuussa poissa, Edmundo oli vähemmän omapäinen ja helpompi ”hallita” ja minusta tuntuu, ettei Mies ole sen kokemuksen perusteella oikein aina uskonut, miten rasittavia päivämme saattavat olla.) Ja toki kylpylä oli viehättävä, vanha kartano vain tunnin ajomatkan päässä kotoa, meillä oli viihtyisä ja tilava makuuhuone mukavine sänkyineen, ja liikuntatunteja ja hoitoja oli laaja valikoima. Seisovan pöydän aamiainen ja lounas olivat sekä erinomaisia että terveellisiä (ei juustoa eikä suklaata kahteen päivään; miten mä selvisin?!), ja seurueemme kolme vegaaniakin oli hyvin otettu ruokalistan suhteen huomioon. Kyllä tuolla mieluummin viikonlopun vietti kuin selkäänsä otti, kuten isäni olisi kuitannut.
Kyllähän kunnon kylpylällä on oma helikopterikenttä oltava.
Tämänkertainen terveyskylpylämme oli siis Champney’s Tring. Jos kukaan halajaa kylpylälomalle Englantiiin, voin sitä hanakammin ehkä suositella ainakin Cowley Manoria, Lifehousea ja Bath Priorya. Lakeside Park Wightin saarella ja vanhanaikaista charmia huokuva Tylney Hall Hampshiressa ovat nekin ihan mainioita hemmottelulomakohteita. Ah, bliss. Tekisikin mieli varata jo seuraava kylpyläloma – ehkä tällä kertaa koko perheelle…?
Onko täällä muita kylpyläfaneja? Onko kukaan muuten vielä käynyt Lappeenrannan uudessa Rauhan kylpylässä, voiko sitä suositella? Ajattelin, että sen voisi käydä kurkkaamassa tulevalla Suomen pääsiäislomalla.
Kirjoittaja ei ole saanut pennin hyrrää alennusta tai luontaisetuja miltään mainitsemaltaan kylpylältä.
***
Last weekend, I had a lovely and much anticipated spa break with three girlfriends (all of whom are, incidentally, vegan) at Champney’s Tring. Unlike on previous spa weekends with DH where we usually enjoyed the offerings of the bar, restaurant and our bedroom more than those of the fitness centre, this time I managed to cram in a zumba class, two stretching sessions, pilates and thalasso therapy, as well as a full body wrap with hot stone massage, a manicure and a facial. Blissful! We also enjoyed the sumptuous but healthy breakfast and lunch buffets (dinners had table service and less interesting food), comfy beds, indoor and outdoor jacuzzis, the sauna and the steam room. Still, based on this experience, I wouldn’t rate Champney’s as high as some other rather lovely spa hotels I’ve visited in England: there were hardly any spa sessions available to book on the day, no bar (it was clearly a *health* spa), the swimming pool was far from the jacuzzis and saunas, and the service was a tad haphazard at times. Never mind: blood is circulating again all the way into my brain, and a spa break is always better than no spa break!
