Kun karkasimme viime viikoksi Suomeen, oli sillä kesämökkikauppojen lisäksi toinenkin syy: lattiaremontti Lontoon kodissa. Tällä viikolla remontti on jatkunut ja kiristänyt hermoja, mikä taas on osasyynä jälleen kerran luvattoman pitkäksi venähtäneeseen bloggaustaukoon. Ei täällä blogikriisiä ole, sietämätön aikapula vain. 

Minulla on jo pitkään ollut tarkoituksena kirjoittaa juttusarja perienglantilaisesta kodistamme, mutta, kas, aikapula. Laajemmat kuvaukset saavat siis luvan vieläkin odottaa. Mutta aloitetaan nyt edes tästä lattiarempasta.

Hätäinen viime hetken ennen-räpsy ennen Suomeen-lähtöä: Edsterin huone lähtöasussaan.

Meidän viktorianaikainen talommehan on jaettu perinteiseen tyyliin niin, että pohjakerroksessa ovat olohuone, ruokailutila ja keittiö, toisessa kerroksessa Eddien ja meidän vanhempien makuuhuoneet sekä kylppäri ja vintillä vierashuone. Puolikerroksissa on 1. ja 2. kerroksen välissä työhuone ja kattoterassi, 2. kerroksen ja vintin välissä sauna, suihkuhuone ja vessa. Keittiöstä ja ruokailuhuoneesta on käynti takapihalle ja keittiöstä myös pieneen kellariin, jossa on pesukone ja säilytystiloja.

Lattiaremonttiin oli syynä 2. kerroksen lattioiden epävakaus: kun Eddien huoneessa kävelee, meidän sänkymme tärisee; kun meidän huoneessamme kävelee, lattia narisee niin, että lapsi viereisessä huoneessa havahtuu uniltaan. Sitä paitsi lastenhuoneessa oli edellisen omistajan peruina ruma kellertävä laminaattilattia enkä rakastanut myöskään meidän makuuhuoneemme kokolattiamattoa (vaikka se olikin englantilaiseksi kokolattiamatoksi harvinaisen siedettävä).

Eddien uusi lattia. Ei sitä kännykkäkuvassa ehkä näy, mutta nätti on (paitsi tuo yksi kirjavaläiskäinen lankku, argh. No, sen päälle tulee matto.)

Yhtenä vaihtoehtona lattioiden uudistamiselle olisi ollut kaivaa laminaatin ja kokolattiamaton alta alkuperäiset lautalattiat ja hioa tai maalata ne, kuten alakerrassa on tehty. Rakastan kuluneita lattialankkujamme! En kuitenkaan rakasta lankkujen välejä, joista tuuli puhaltaa sisään (eipä ole homeongelmia) ja joihin Eddie epäilemättä kohtapuoliin oppii työntämään kolikoita, palapelinpaloja ja äidin luottokortin… Lattiaremontti on siis, by the by, lähivuosina edessä olohuoneessakin. 

Me kuitenkin ajattelimme, että koska alakerrassa on jo alkuperäinen lautalattia, yläkerta ei sitä välttämättä tarvitse. Ja kieltämättä oma laiskuuskin vaikutti, ettemme jaksaneet niin pölyistä remonttia, mitä lautojen ylösnosto, tukipuiden vahvistaminen, eristysten levittäminen, lautojen laitto takaisin, niiden hiominen ja lakkaus vaatisivat. Pölyisestä hiomisvaiheesta päästiin, kun molempiin makuuhuoneisiin valittiin vaaleat tammiparketit. 

Ennen-räpsäys meidän makuuhuoneestamme, mukaanlukien likapyykkikasa sekä uusia pattereita odottava unilammas.

Kuten sanottua, remontti on yhä käynnissä. Viime viikolla Suomessa ollessamme Eddien huoneen lattia saatiin uusittua, tällä viikolla on meidän makuuhuoneemme vuoro. Huonekaluja on pantu kokoon ja siirrelty huoneesta toiseen, itse nukumme evakossa vintillä. Aikamoista huonekalupalapeliä. Onneksi on se vierashuone! Eddien päiväunet ovat toistaiseksi sujuneet paukutuksen ja sirkkelinsoinnin keskellä yllättävän hyvin (tosin kokemusta on vasta puoleltatoista päivältä). Itseäni jännittää välillä olohuoneessa kököttäessä, tippuuko katto niskaan. Romanialaiset remontti-Reiskamme ovat kyllä tosi huomaavaisia ja siistejä jamppoja ja yrittävät pitää melutasonkin siedettävänä.

Tämänaamuinen tilanne makuuhuoneesta. Metelistä päätellen nyt on jo aluslevyt kiinni tukipuissa ja kohta alkaa parkettien naputtelu paikoilleen.

Kunhan remontti tämän viikon loppuun mennessä toivottavasti valmistuu, alkaa se kiva osuus eli Eddien lastenhuoneen sisustaminen! Jässikkä on tähän asti käynyt huoneessaan lähinnä nukkumassa ja vaipanvaihdossa ja leikkihuoneena on ollut olohuone, mutta nyt tahtoisin tehdä pojun isosta valoisasta kammarista oikean lastenhuoneen. Pinterest soimaan! Ikea kutsuu! Siitä(kin) lisää myöhemmin – pysykää siis kiltit kärsivälliset lukijani linjoilla…

P.S. Kiinnostaisiko tuo kodinesittelysarja vai onko netti jo turhankin täynnä sisustusblogeja, ja suutari pysyköön lestissään?

***

We are having our bedroom floors redone. They were so squeaky and bouncy that Eddie used to wake up in his room next door when we walked in our bedroom, and our bed shook when someone walked in the nursery! Now the joists are being fortified, insulation put in, and the original floorboards replaced by pale oak boards. We could have of course kept the original floorboards, but sanding them felt, frankly, too much of a hassle, and the squeakiness might have returned. Now the floor (in the nursery, anyway, which has been finished) is rock solid and beautiful. Next task: to decorate the nursery to a proper little boy’s room!