Lontoossa(kin) on ollut tällä viikolla niin kuuma, että olemme voineet olla Eddien kanssa ulkona pitkälle iltaan ja harjoitella samalla perheen yhteisiä aterioita. Maanantaina syötiin pastaa pestolla (Eddie myös paprika-ricotta-tomaattikastikkeella, käyttääkseen purkinpohjat vauvojen pastakastikkeesta), tiistaina fetapiirakan jämät valkopapujen, tomaattikastikkeen ja paahtoleivän kera ja keskiviikkona lohipihvejä parsakaalin ja sitruunapastan kanssa.

Eddie on näköjään rakastunut pastaan. Höyrytetty parsakaali taasen ei siirtynyt suosikkien listalle. 

Se huono puoli ulkona ruokailemisessa natiaisen kanssa muuten on, että väistämättömät syöttötuolin ympäristöön lingotut ruuanjämät houkuttelevat terassille myös tolkuttomasti muurahaisia ja kärpäsiä. Kamala homma siis yrittää siivota pois pienimmätkin leivänmuruset. 

Haluaisimme jatkaa perheen yhteisiä illallisia vastaisuudessakin, mutta logistiikka arveluttaa: Mies palaa töistä yleensä vasta kuuden jälkeen, ja Eddie on tottunut saamaan iltaruokansa kuuden pintaan, puuron seitsemän jälkeen ja iltakylvyn suoraan puuropöydästä. Jos istumme yhteiseen  illallispöytään heti Miehen tultua, hän ei ehdi leikkiä poitsun kanssa ennen nukkumaanmenoaikaa juuri ollenkaan. Toki Mies tekee meillä melkein kaikki iltatoimet lapsukaisen kanssa, mutta silti. Kun ne näyttävätkin niin söpöiltä yhdessä leikkiessään!

On ulkona ehditty tehdä muutakin kuin ruokailla.

No, katsotaan. Rutiinit menevät kohta kuitenkin taas uusiksi parin viikon Suomen-loman johdosta. Viikko isiä joka päivä, sitten viikko kokonaan ilman isiä. Mutsiakin jännittää se jälkimmäinen viikko…

P.S. Vuosikkaalle sopivia pikaruokaresepti-ideoita saa yhä ehdotella! Kiitos kaunis.

***

As the weather has been so hot this week, we’ve been having dinners outdoors. Eddie has fallen in love with pasta, and salmon fish cakes were a big hit too; steamed broccoli, not so much. Now we are wondering whether (and how!) to continue dining en famille, as DH usually only arrives home from work after six, when the lad is supposed to have had his supper. It would be good to eat all together, but that would mean less playtime with Daddy before porridge, bath and bed after seven. Oh, how to solve this dilemma…