Puolimatkassa

Niin monen mahtavan asian merkkipäivä tänään! 🙂

Ensinnäkin ystävänpäivä. Onnellista ystävänpäivää, upeat blogiystäväni! Avasin tohinoissani Salaisen Blogiystäväni kortin jo ennen sängystänousua – ja yllätyin iloisesti. Kiitos ihanasta lahjasta, Ella F! 🙂 Myönnän, etten ollut arvannut sinua lahjanantajakseni, varmaan koska käsityöharrastuksesi oli mennyt minulta jotenkin ohi ja siksi keskityin arvailuissani muihin palstailijoihin, joilla myös pysyy virkkuukoukku kädessä. Kiitos myös aivan ihanasta kortista! Pitäisi kehystää se sängyn yläpuolelle muistutukseksi. 🙂

Toiseksi angloamerikkalaisen Valentinenpäivän kunniaksi on syytä ilmaista kiitollisuuteni ihanaa Miestä kohtaan. Ihan paras tyyppi. <3 Koska vietimme romanttista aikaa Marrakeshissa emmekä muuten olekaan kovin sokerisia tyyppejä, juhlistamme äklöromanttista päivää käymällä katsomassa mahdollisimman epäromanttisen elokuvan (Lincoln) ja syömällä jotain takeaway-evästä – tämä tietysti sillä varauksella, että merkkipäivälistani kohta # 4 menee hyvin… Jos niin onnellisesti kävisi, ehkä ujutan iltaan vähän suklaata ja alkoholitonta skumppaakin. 😉

”Minun sydämeni on isompi kuin sinun mahasi”, kirjoitti Mies valentinenkorttiinsa. Okei, ollaan me vähän sokerisia.

Kolmanneksi: POKS! Tänään on niinkin hurja juhlapäivä kuin raskauteni ihan virallinen, kirkossa kuulutettu puoliväli! 20 viikkoa takana, toivottavasti vielä about 20 viikkoa edessäkin. Enpä olisi puoli vuotta sitten jaksanut uskoa, että tällaisen päivän vielä näen. :)

Neljänneksi on vielä se kaikkein jännittävin, pelottavin ja hermostuttavin:  rakenneultra iltapäivällä. Siitä lisää myöhemmin. Pitäkää meidät ajatuksissanne, ystävät! 

Ja vielä pahnanpohjimmaisena yksi melkein-merkkipäivä: huomenna on rakkaan siskoni syntymäpäivä. Happy birthday, sis! Vähänkö on päheetä, että oma sisko on sekä kokenut lasten maailmaanpullauttaja että pätevä neuvolantäti? Vaikka kyllä minä sinusta tykkään ihan epäitsekkäistä syistäkin… ;)