Tag: lapsen kehityksestä

Kuten näköjään aika monessa muussakin blogiperheessä tänä syksynä, meilläkin eletään juuri nyt jännän äärellä: Eddie aloittaa huomenna päiväkodin. Vain kahtena aamuna viikossa kolmisen tuntia kerrallaan, mutta silti! Äitiä pikkasen jännittää.  Olen avautunut päivähoitosaagastamme aiemmin esimerkiksi täällä. Meillähän oli siis pyhänä pyrkimyksenä saattaa lapsukainen osa-aikaiseen hoitoon jo joskus alkuvuodesta, mutta sepä ei niin vain käynytkään, sillä […]

Mikä näissä naperon ”kehityskertomuksissa” on näin julmetun työlästä kirjoittaa… Ipanaisen kaksivuotissynttäreitä juhlittiin jo puolitoista kuukautta sitten, mutta kun ei saa aikaiseksi niin ei saa. Mutta nyt, härkää sarvista ja hampaat irvessä läpi vaikka harmaan kiven. Katsotaanpas: Kaksivuotiaana Eddie ei vieläkään puhu. Kuten ennenkin, hän ymmärtää liki kaiken englanniksi ja suomeksi, matkii eläimiä ja kulkuneuvoja, osaa […]

Enää kaksi kuukautta naperon toisiin synttäreihin – mikä tarkoittaa alle kuukautta seuraavaan Suomen-reissuun! Pitäisiköhän niitä synttäreitä alkaa kohta suunnitellakin, hmm… Sitten viime päivityksen kiharahurmurimme: – on oppinut juoksemaan. Nykyisin ipanan treenirutiiniin kuuluu joka-aamuinen ja -iltainen ruokapöydän ympärijuoksu riemusta kiljuen ja kikattaen, äiti tai isä perässä tietysti. Välillä juostaan myös olkkarin kahvipöytää ympäri ja yläkerrassa lastenhuoneesta […]

Että sellainen päivä. Olin tuohtuneena kirjoittamassa postausta ihan kuulkaa niin raflaavalla otsikolla kuin Paska päivä, kun oma sydämistymiseni aste alkoi jo naurattaa. Juu, ei ole ihan mennyt putkeen tämä päivä. Vähän eri fiilikset kuin viime postauksen aikoihin. Vatsatautia on liikkeellä. Mieheen se on iskenyt ankarimmin ja eilen Eddiekin pääsi selkäkakoilta suihkuun peräti kolmesti. Itse olen […]

Terveisiä lontoolaisnössöille aivan turhan talvisesta Suomesta! Aikamoinen loma – mutta siitä lisää myöhemmin. Nyt vain en malta olla kirjaamatta muistiin eilen 21 kuukautta täyttäneen Edgarin uusinta kehitysaskelta: Tällä viikolla mummolassa olemme nimittäin huomanneet, että ipana todellakin osaa jo numerot yhdestä kymmeneen sekä suomeksi että englanniksi! Kotona numeroita on lueteltu vain kirjasta ja palapelistä, mutta mummolassapa […]

Uu, kakskyt kuukautta! Sehän alkaa oikeasti kuulostaa jo kahdelta vuodelta. Parin viime kuukauden aikana Eduardo Edgar Edmundomme: …on alkanut alkeellisesti leikkiä laululeikkien liikkeitä. Suosikkeja ovat Jos sull’ lysti on (varsinkin englanniksi), Pienen pieni veturi, Pikkuiset kultakalat, Neljä kultakalaa, Leipuri Hiiva, Hämä-hämähäkki (erityisesti muura-muurahainen ja heinä-heinäsirkka), Metrolla mummolaan (äidin itsekeksimin liikkein), Leijonaa mä metsästän sekä aivan […]

Lontoossa on tänään ihana auringonpaiste. Mittarissa huitelee toistakymmentä astetta, krookukset ovat olleet kukassa jo pari viikkoa, narsisseja odotellaan. Ajattelin, että lähtisimme aamupalan jälkeen puistoon, jonne on meiltä (minun kävelyvauhdillani) vartin kävelymatka, alamäkeen. Jässikkä saisi ekan kerran kokeilla kävellä koko matkan itse uusi valjasreppu selässään, vaikka toki rattaat otettaisiin mukaan kotimatkaa ja/tai yllättävää väsähtämistä varten. Matka […]

Pupuni, höppänäni, kikkarapääni, apinaipanani täytti puolitoista vuotta jo liki kuukausi sitten, mutta jostain syystä tätä päivitystä on ollut toooosi työlästä kirjoittaa. Kahdessa kuukaudessa jässikkä on muuttunut taas niin paljon! Viime päivityskuvissakin Eddie näyttää jotenkin paljon vauvemmalta kuin nyt. Ehkä posket ovat solakoituneet? Ymmärrys silmissä kasvanut? Pituutta ainakin on tullut selvästi lisää – koko ajan on siirrettävä […]

Mistä, oi mistä on lapseni oppinut tämän?! (En tarkoita keinuhirvellä keinumista. Jatka lukemista.) Vannon, etten koskaan ennen viime viikkoa ollut käyttänyt sanamuotoa ”anna äidille pusu” Eddien kuullen. Monesti olin sanonut ”äiti antaa sulle pusun” tai yleisemmin ”äiti pussailee sut puhki!” (argh, äitimuodon 3. persoona!) ja sitten asiaankuuluvasti nujuuttanut jässikän poskea huulillani. Suullekaan en ole pojua ikinä […]

Eddie täytti viime viikolla kuusitoista kuukautta – eli on jo lähempänä puoltatoista vuotta kuin ensimmäistä syntymäpäiväänsä. Vau! Parin viime kuukauden kehitysaskeleita ovat olleet mm. nämä: – Heppu otti ensiaskeleensa tuetta syyskuussa, reilu viikko 14-kuukautispäivänsä jälkeen. Ehkä kuukauden verran sen jälkeen laskin askeleita, kunnes jonkin 17:n kohdalla totesin, että antaa olla, kyllä se nyt kävelee. Juoksuaskeleita […]