Tag: sattuu ja tapahtuu

Todella Suuri Britti kuoli juuri. Enkä puhu siitä, jonka ansiosta Judy Garlandin (vai munchkinitko sitä laulaa?) Ding Dong! The Witch Is Dead nyt keikkuu sinkkulistoilla seitsemänkymmenen vuoden tauon jälkeen. Ruostukoon rauhassa. Tarkoitan nimittäin Bob Edwardsia, hedelmöityshoitojen uranuurtajaa, jonka työ johti maailman ensimmäisen koeputkilapsen Louise Brownin syntymään liki 35 vuotta sitten. Muistan itsekin mummolan Seurasta lukeneeni moisesta […]

Ihana Maija Vilkkumaa katkaisi keikkataukonsa Lontoon-suomalaisten riemuksi ja esitti eilen illalla Archway Tavernissa suomalaisten naislaulajien ja -lauluntekijöiden musiikkia, yhdessä Otto Kanervan, Antti Vauramon ja (miehensä) Mikko Kososen kanssa. Minikiertueen toinen keikka on Edinburghissa huomenna. Arvauskilpailu: jos teemana on suomalaiset naislaulajat ja -lauluntekijät, mitä biisejä illan aikana kuultiin? Helpotukseksi vihjaan, että useimmat olivat niin isoja hittejä, […]

Tarkennus: Rävar raskar över snön. Kaksin kappalein. Rääkyen kuin tapettavat vauvat. Citykettumme on siis nähtävästi palannut huudeille, kaverin kanssa. Ja tänä aamuna tuli kaverin kanssa riitaa. Pienempi kettu hyökkäili kasvihuoneemme takaa uhittelemaan isommalle, isompi taas näytti ottavan aika lungisti, mitä nyt välillä tuli naapurin autotallin takaa ajamaan isottelijan reviiriltään. Ja oho, aikansa kisailtuaan ne nyt […]

Viime vuonna tähän samaan aikaan tein kolme uudenvuodenlupausta: Matkustaa ainakin kahteen uuteen paikkaan  Nähdä ainakin kerran kuussa niitä ystäviä ja kavereita, joihin on viime vuosina tullut pidettyä vähemmän yhteyttä Laihduttaa (ainakin) 5 kg silloisesta elopainostani. Ajattelin tuolloin, että ykkönen olisi tosi helppo toteuttaa, kakkonen vaatisi viitseliäisyyttä, mutta antaisikin niin paljon, että jaksaisin yrittää, ja kolmonen […]

Tiedättehän Nöyryytyksen, tuon humanistihörhöjen kestosuosikkiseurapelin? Siinä kunkin kilpailijan on vuorollaan tunnustettava, mitä maailmankirjallisuuden klassikkoa ei ole lukenut, ja pisteitä saa sitä enemmän, mitä harvempi kanssakilpailija kehtaa myös tunnustaa saman aukon sivistyksessään. Minun bravuurini tapasivat aina olla Peltirumpu ja Alastalon salissa… Nöyryytystä voi toki pelata muissakin kategorioissa, esim. elokuva-Nöyryytys on myös aika viihdyttävä. Ja itse olen […]

Olen aina ollut Ahtisaari-fani. Vuoden 1994 presidentinvaalit olivat ensimmäiset, joissa sain äänestää, ja muistan vieläkin sen valinnan tuskan, kun olisin nii-in halunnut antaa ääneni naiselle, mutten vain voinut kannattaa pikkuporvarillista oikeistolaispuolustusministeriä demaridiplomaatin sijaan. Oi niitä aikoja. Sittemminkään en ole joutunut valintaani katumaan. Faniuttani vielä lisää hitusen se, että yksi hyvä ystäväni ja pari opiskelukaveria on töissä Ahtisaaren […]