Vihoviimeisen työpäivän päätteeksi

…Mies haki minut ja neljän vuoden nyssykkäni töistä autolla, sillä olin autuaasti unohtanut 50 000 ihmisen kansainvaelluksen lähipuistoomme The Stone Rosesin paluukeikkaa joraamaan, eikä yksikään taksi suostunut ottamaan siihen suuntaan kyytiinsä edes viimeisillään raskaana olevaa naista painavannäköisten kassien kanssa.

Kotona odotti upea kukkakimppu, jääkaapissa viilennetty pullo roséta (Kyllä! Olin niin hurja, että join jopa yhden lasillisen alkoholia) ja kälyn tuoma rasiallinen käsintehtyjä suklaatryffeleitä. Janssoninkiusaus on uunissa, Eddie potkuttelee laiskasti sokerihuppelissa eikä harjoitussupistuksiakaan ole tänään stressipäivästä huolimatta tuntunut. 

Uusi elämä voi alkaa.