Tavoitehakuisia toiveita

Elämän muuttamismielessä, mutta ei välttämättä julkisuutta tavoitellen suoritan arvosanaa avoimen yliopiston opinto-ohjelmassa. Se on kyllä etusivun uutinen ”in My Daily News” kun saan olemassaolevan opiskeluoikeuden puitteissa tehtailtua puuttuvat viisitoista opintopistettä yhtä moneen kirjaan tutustumalla. Seitsemän 8-12-sivun esseetä kirjoittaisin nopeammin, ellei tietotekninen vehkeeni tökkisi jopa word-tiedoston sulkemisen kanssa(pelkään varmuuskopioidessakin hukkaavani arvokkaat muistiinpanot)ja tietenkin ilman tieteellisen tekstin täsmällisiä lähdeviittausohjeita.

Ahkeroin kotiosoitteessani sälekaihdinten takana(keinovalossa) tai vaihtoehtoisesti näyteikkunassa mutta muuten toimivassa kaksiossa , jonka seinät olen teipannut kuin poliisisarjojen psykopaatti. Minä metsästän yliopistotutkintoa  henkisesti terveenä, mutta keikkatyöläisenä viruksia keräillen ja sukuvian takia toivuin vasta äsken anemiasta. Aion jäädä pitkän ajan päästä eläkkeelle virkanaisena, työstä jonka ainoa huono puoli on aikainen aamuherätys, mutta kaikkea ei voi saada. Vaikka voihan elämä muuttua- joka viikko. Minä olen lotonnutkin, mutta enemmän hyötyä taitaa olla kirjastokerroksissa ravaamisesta ja tehtävänantojen kopsaamisesta opusten väliin lukuvinkiksi. Ensimmäinen pieni askel kohti tavoitteen toteutumista…