ROHKEA(T) TIS(SIT)

Tällä viikolla alkoi Nelosella Tempparit, eli Temptation Island Suomi, eli tuttavallisemmin TIS. En milloinkaan ole lukeutunut sarjan suurimpien fanien joukkoon, ja tämänkin kauden ensimmäisen jakson katsoin jälkikäteen Ruutu-palvelusta. Mielenkiintoni ohjelmaa kohtaan ei niinkään liity sen tapahtumiin viihde-mielessä, vaan enemmänkin psykologisia kysymyksiä herättävänä.

Olen miettinyt, millaista pokkaa ja rohkeutta ohjelmaan osallistuminen vaatii. Pokkaa sekä pariskunnilta että sinkuilta, mutta rohkeutta ennen kaikkea pareilta. Parit avaavat suhde-elämänsä paitsi kaikkien katseltavaksi ja kommentoitavaksi, myös tietoisesti nälkäisten sinkkujen tuhottavaksi. Lisäksi itseltäni vaatisi ekstra-rohkeutta käsitellä vaikeita tunnetiloja kameran kuvatessa ja tietäen, että koko kansa sen loppuviimein näkee. Yleensä kun on totuttu selvittämään parisuhteen karikot kahdenkesken ilman sen suurempaa yleisöä.

Jo ensimmäisessä jaksossa vilahteli paljaita tissejä ja kyseltiin parisuhteenrikkojien perään. Toki se osin on ohjelman formaatti ja tiedossa jo ohjelmaan haettaessa. Miten jollain on silti paloa hakea ohjelmaan pelotta? Tai miksi heittää hyvä parisuhde sudenkuoppaan nälkäisten sinkkujen syötäväksi? Itse näen ohjelman tietynlaisena parisuhteen nälkäpelinä. Toistelen tässä nyt vain itseäni, mutta näen sen rohkeutta vaativana tosi-tv -heittäytymisenä silti.

Olen miettinyt asiaa myös sinkkunaisten ja -miesten kantilta. Millaisen kuvan keikistelevät, viettelystarkoituksessa Thaikku-saarille lähteneet ja räävää kieltä käyttävät sinkut antavat itsestään? Ja tärkeintä, haluavatko he kasvonsa muistettavan varattujen pariskunnanpuolikkaiden viekottelijoina ja alastomana hillumisesta, niistä petipuuhista puhumattakaan? Toisaalta, kenellä meistä olisi pokkaa vastaavaan? Ei minulla ainakaan, vaikka räväkkä luonne olenkin. Erityisen tyytyväinen olen heidän puolestaan heidän minä-kuvastaan. He selvästi ovat sinut itsensä kanssa, tyytyväisiä kroppaansa pikkubikineissä ja ilman niitä, luottavaisia oman viehätysvoimansa suhteen sekä rohkeita ilmaisemaan omaa itseään. Kaiken kukkuraksi ihailen niitä iskulauseita, mitä käyttäen he pariskunnille esittäytyivät…huh!

Ja nyt olen antanut itsestäni mielikuvan ahdasmielisenä, perinteisen parisuhteen pullantuoksuisena nipottajana, joka pyrkii ennaltaehkäisemään kaiken uuden ja jännän minimoidakseen minkään yllättävän tapahtumisen. O-ou. Mutta ei, en ole sellainen. Pidän vain näitä TIS(SI)-osallistujia oudon rohkeina. Olen räväkkä ja rento, mutten kerjää turhaan verta nenästäni. Ehkä juuri se erottaa minut osaltani noista nuorista uhkapelureista. Uskon omaan parisuhteeseeni, uskon itseeni ja puolisooni, mutten silti ryhtyisi moiseen. Minulla ei varmaan olisi tarpeeksi pokkaa. En viitsisi kolmea viikkoa kuunnella viekottelevia sanoja tietäen, että sinkkumiehet ovat tulleet ohjelmaan vain rikkoakseen minun ja kolmen muun naisen parisuhteet. En nimittäin usko, että siellä kovin suurella prosentilla uusia, pitkiä ja kestäviä parisuhteita luodaan. Ehkä kulissit ja lähtökohdat eivät sellaiseen ole kaikkein parhaat.

Mutta mikäpä minä olen arvostelemaan? En mikään! Siksi en arvostelekaan. Hämmästelen vain rohkeutta ja ääretöntä pokkaa. Samalla pohdin, mitä ominaisuuksia itseltäni puuttuu, koska en usko ikinä ryhtyväni moiseen. Vielä en ole täysin keksinyt vastausta, joten pitänee jatkaa ohjelman seuraamista.

Tällaista tähän iltaan. TIS Nelosella keskiviikkoisin ja torstaisin – jos siis kiinnostaa.

-Aino

(Kuvat: Temptation Island Suomi -facebook)