MINUN ITSETUNTONI, ÄLÄ KOSKE!

Itsetunto.

Olennainen osa ihmisyyttä sekä onnellisuutta. Jokaisella meistä on itsetunto – toisilla hyvä, toisilla huono – ja niitä, joilla se on liian hyvä, kutsutaan itserakkaiksi. Hyvä, terve itsetunto on yksi tavoitelluimpia asioita. Hyvän itsetunnon omaava ihminen loistaa, onnistuu asioissa, ei lannistu vastoinkäymisistä, on tyylikäs ja ulospäinsuuntautunut. Näin me usein ajattelemme, ihannoimme itsensä kanssa sinut olevia ihmisiä ja pohdimme, mikä omassa minuudessamme mättää – miksemme ole kuin he, vaikka meilläkin tuntuu olevan kaikki ihan ookoo.

Vankkaa ja järkkymätöntä itsetuntoa ei meille syntymässä anneta. Se rakentuu pitkin elämämme kehitysvaiheita monista pienistä seikoista. Hyvääkin itsetuntoa onnistuu heiluttamaan ja alamaissa ollessamme pelästymme hukkunutta itsetuntoamme. Hetkelliset masennusfiilikset eivät kadota vakaalle pohjalle rakennettua itsetuntoamme minnekään. Peruspilarit on kuitenkin oltava kunnossa, jotta hetkelliset epäonnistumiset ja stressitulvat ohitettuamme voimme taas katsoa tyytyväisenä peiliin.

Itseni mielestä omaan hyvän, terveen ja vankkapohjaisen itsetunnon. Tiedän kykyni, tunnistan heikkouteni ja olen pääasiassa tyytyväinen siihen, mitä teen ja millainen olen. En kuitenkaan osaa pukea sanoiksi hetkiä, kun kaikki menee päin puuta, kukaan ei tunnu ymmärtävän ja se niin kiva ja pirteä fiilis katosi jonnekin. Juurikasvu näyttää rumalta, poskeen kasvoi finni ja aamupuurokin paloi pohjaan. Ajatus siitä, olenko muuttunut tällaiseksi, olenko sittenkin vain oman elämäni antisankari supersankarin sijaan, turhauttaa.

Oma itsetunto on asia, johon ei pidä päästää muita sörkkimään. Muiden ei huonolla käytöksellään tai turhamaisilla kommenteillaan saa antaa vaikuttaa meidän omaan olemiseeme tai muuttaa omaa käsitystämme itsestämme. Kenellekään, tutulle tai tuntemattomalle, ei tule antaa mahdollisuutta käyttää niin suurta valtaa. Minä olen minä, tunnen itse itseni, luon itse oman minäkuvani ja vain minä vaikutan siihen, miten se muuttuu. Valitettavan usein näin ei ole, mutta niin sen tulisi olla. Leidit ja herrat, olette upeita. Tiedätte mitä tarvitsette, keitä olette ja mihin pyritte. Ei kukaan muu.

Ilouutisia tämän kaiken keskelle: itsetuntoa voi kohottaa, se voi palautua tai jopa parantua! Pohdin itselleni tärkeitä tekijöitä itsetuntoni polulla sekä asioita, jotka sitä hetkellisesti voivat horjuttaa. Oletteko samaa mieltä?

Onnistumisen tunteet. Jokainen meistä on jossain asioissa hyvä ja jokainen voi onnistua. Jokainen tarvitsee onnistumisen kokemuksia. Niiden kautta tulee ajatus omien kykyjen tärkeydestä. Päinvastaisesti epäonnistuminen tuo mukanaan turhautumisen. Epäonnistumisen mukanaan tuoman itsetunnontuskan myötä tulee epäilys omia kykyjä kohtaan. Olisiko sittenkin pitänyt tehdä noin, miksen sanonut niin, miksi silloin joskus ei tehnyt tätä valintaa jotta tämä olisi nyt näin?

Palaute. Yhtä tärkeää on palautteen saaminen kuin antaminenkin. Palautetta antaessa tulee huomioiduksi toisen ihmisen sekä osoittaneeksi mielenkiintoa tämän tekemää, kokemaa tai sanomaa seikkaa kohtaan. Negatiivista palautetta tulee antaa vain, jos se on pakollista. Sen sijaan tulisi keskittyä positiiviseen ja rakentavaan palautteeseen, jossa osoitetaan huomiota paitsi asian hyviä puolia kohtaan, myös osoitetaan kiinnostusta yhdessä tehdä asiasta entistä parempi.

Perhe ja läheiset. Tuki ja turva, myönteiset sana, pieni kehu ja huomionosoitus puolisolta sekä muistutus siitä, kuinka tärkeä itse kyseiselle henkilölle on, on äärimmäisen tärkeää. Jokainen tarvitsee jonkun, jolle purkaa tuntemuksiaan, olkapään, johon nojatessa toinen kannustaa jatkamaan ja luottamaan parempaan tekemiseen. Jos parisuhde on huono, syö se myös itsetuntoa. Jokainen ansaitsee kuulla olevansa viehättävä, taitava, kaunis ja ennen kaikkea tärkeä. Jos sinusta tehdään tarpeeton omille läheisillesi, silloin ei kaikki ole kunnossa.

Ulkoinen hyväolo. Pinnallinen seikka, mutta vaikuttaa ainakin omaan fiilikseeni. Kun koen olevani siisti, puhdas ja sievä, on itsetuntonikin parempi. Kulahtanut tukka, virttyneet vaatteet ja väsähtänyt ilme saavat aikaan tunkkaisen olon ja jokainen pienikin kivi tuntuu silloin vähintään keskikokoiselta. Liikunnan ja terveellisten elämäntapojen mukanaan tuoma virkeä, raikas ja hyvävointinen olo korreloi ainakin itselläni suoraan hyvän itsetunnon kanssa. Kun olet tyytyväinen itseesi ulkoisesti peiliin katsoessasi, on helpompaa olla tyytyväinen myös sisäiseen minään.

Asenne. Olennaisin osa itsetuntoa. Itse olen päätä pahkaa eteenpäin -tyyppiä ja pyrin ajattelemaan niin, että kaikki järjestyy. Asiat menevät niin kuin ne on tarkoitettu, mutta joskus turhauttaa. Viime aikoina opinahjoni byrokratia ja hallinnollinen saamattomuus ovat saaneet minut turhautumaan kerran päivässä. Ajattelen asiaa niin vähän kuin mahdollista ja teen kaikkeni asioiden järjestymiseksi. Jos teen parhaani, enempää en voi tehdä. Minun on uskottava oman asiani onnistumiseen ja eteenpäin menemiseen – silloin saan ehkä muutkin uskomaan siihen.

Luottakaa itseenne ja uskokaa unelmiinne. Hyvää mieltä!

-Aino