Nukkuminen ja syöminen on ihan yliarvostettua
Muksujen neuvolalääkärillä on aina housuhame, siis se semmonen yhdistelmätsydeemi: trikoiset tyyliin jazzhousut ja lyhyt hame. Mutta koska tämä ei ole muotiblogi niin ei siitä sen enempää.
Seuraavaksi epätoivoisen äidin puuduttava teksti unettomuudesta ja allergiaepäilyistä. Kaikki vinkit ja kokemukset otan ilomielin vastaan. Saa myös kertoa suoraan jos kuulostaa, että oon ihan hakoteillä tässä asiassa ja vaan pahennan vauvani hyvinvointia 😉
Täällä ei viimeaikoina oo nukkunut enää kuin esikoinen, jolla on kadehdittavat unenlahjat. Johan oonkin saanut hehkuttaa Niñan olevan helppo vauva, joka vaan nukkuu, syö ja hymyilee. Nyt on se aika ilmeisesti takana. Eilen oli neuvolalääkäriaika, jota odotin hartaasti luullen ees jotain hjelppiä saavani, mutta ei sitä oikein herunut. Lääkäritädille selostin kaikki viime aikoina ilmenneet ongelmat Niñan unettomuudesta, kipuitkusta, allergiaepäilystä, syömättömyydestä jne. oli täti pitkän aikaa hiljaa ja ainoa kommentti oli: ”joo, noi yösyömiset kyllä pitäs saada vähenemään, kun niistä on haittaa hampaille”. SIIS MITÄ, sekö nyt oli tärkein asia, mihin pitää puuttua?! Ei sillä, että mulla ois ollut varsinaisesti suuret odotukset tätä neuvolalääkäriä kohtaan, koska esim.: Raskausaikana menin epämääräisestä verenvuodosta huolestuneena tän tädin vastaanotolle; 20 minsaa ultrattuuan ei löytänyt vauvaa ja pahoitteli, että tämä ei ole oikein hänen alaansa. Maidottomalla hän ehdotti jatkamaan, ja ”jonkin ajan kulutta” (tarkemmin määrittelemättä) kokeilemaan eri korvikkeita cuplatonin kanssa. Ja koska kasvu on hidastunut niin sain uuden ajan toukokuun loppuun, jolloin voidaan katsoa tilannetta uudestaan.
Niña 8kk 2vk oli mitoiltaan 66 cm, 7,5 kg. Siro ja pieni, mutta ihan kuitenkin pysynyt vielä siellä -1 ja -2 -käyrillä, mä en näistä käyristä sen tarkemmin tiiä. Huolenaihe oli tosiaan pääasiassa kasvun tyssääminen. Muuten kehittynyt normaalisti: konttaa, nousee seisomaan, kävelee tukea vasten, vaihtaa lelua kädestä toiseen jne.
Kysymyksiini allergiaepäilyistä tai unen + syömisen vähäisyydestä en saanut apua, edes pohdinnan merkeissä. Tuskin lääkäri siis oikeesti uskoi allergian mahdollisuuksiin, mutta ite en oo keksinyt muuta.. En vaan voi uskoa, että hyvinvoiva, hyvin nukkuva ja syövä vauva yhtäkkiä vain parkuu ja lakkaa sekä nukkumasta että syömästä ilman kummempaan syytä.
Mistä nää allergiaepäilyt sitten kehittelin? Siinä 6 kk iässä aloin antaa öisin tissin sijaan maitoa pullosta (oma maito) ja yöheräilyjä oli 1-2. Nopeesti kuitenkin kyllästyin siihen lypsyshowhun ja aloin antaa korvikemaitoo pullosta öisin. Pikkuhiljaa siirryin antamaan myös erityisesti iltaisin korviketta imetyksen sijaan, kun oma maito alko väheneen. Yöt alko kuitenkin selkeesti huononemaan samoihin aikoihin ja ruokahalu (siis soseita ja myös sormiruokailuhärpäkkeitä kohtaan) alkoi olla ihan olematonta. Niña ei kuitenkaan harrastanut mitään hereillä riekkumista ja pinnoissa roikkumista kuten jetlagista johtuneen parin viikon unettomuuden aikana, vaan nyt yöt on lähinnä ihan helvetillistä huutoa. Lähes parikin tuntia putkeen. Nukahdettuaan unissaankin kitisee ja valittaa kunnes taas parahtaa huutamaan. Raukkapieni. Ryven myös itsesäälissä, koska omat unet jää n. 6 tuntiin vuorokaudessa ja nekin max. 2 tunnin pätkissä.. Nyt Niña nukkuu enää välillä 21- 6 , heräämisiä noin 6-10, tai jos huutaa sen pari tuntia putkeen niin ehkä 3 heräämistä. Ei enää nukahda millään itekseen kuten ennen. Aikaisemmin nukkui 20-8 ja heräsi 1-2 kertaa, max 15 minuuttia hereillä. Pikkumuutos on siis tapahtunut.. Unta päiväunien kanssa vuorokaudessa on enää n. 9 h, mikä on aika vähän tuon ikäselle.
Hitaat on tän äidin hoksottimet, mutta viime viikolla vihdoin välähti, että tuo korvike ja huutohan alkoi yhtäaikaa. Ja samoihin aikoihin taisin aloittaa yhtäkkiä ilmestyneiden karheiden punaisten poskien ja leuan bepanthen käsittelyt. Oisko Niña sitten herkistynyt korvikkeen käytön alotuksesta lehmän maidon protskuille..? Vaikka oonhan mä nyt imettäessä maitotuotteita käyttänytkin.. Eipä kai parin viikon maidottomasta kokeilusta haittaakaan ole. Muutaman yön kokemuksella nyt ainakin kipu-huuto-parku-valitus on poissa. Samalla olemattomaksi kuihtunut ruokahalu alko paranemaan ja ruokaa on mennyt ”jo” noin 0,5 dl kerralla.
Radikaalin virheen tein kuitenkin ja palasin yöllä antamaan tissiä, kun en heti rynnännyt apteekkiin maidotonta korviketta ostamaan. Harppasin siis vissiin hyvän askeleen taaksepäin, kun jo kerran olin onnistunut tuossa tissistä vierotuksessa yöaikaan. Koska parissa yössähän Niña taas jo riemastui: haa taas saa tissiä yöllä, ilman sitä en muuten enää nuku! Ostin eilen soijapohjaisen korvikkeen, jota Niña kyllä söi hyvällä ruokahalulla yöllä, mutta eipä sen jälkeen nukahtanutkaan vaan halusi päälle tissiä niinkuin epäilinkin. En antanut ja nyt huudettiin sitten takia. Ehkä. Tunnin välein. Huuh. Mutta nyt ei tosiaan sentään huuda selkä kaarella kipua. Onhan sekin jotain, vaan nukkuishan tää äitikin ihan mielellään. Toivottavasti tähän auttaa johdonmukainen tassu unikoulu, vaan en tiedä miten siihen järkevimmin yhdistää tuon yhden syöttökerran..?
Pari viikkoa nyt aattelin tätä maidottomuutta jatkaa ja sitten altistus normi korvikkeella. Sen perusteella sitten uutta hakuammuntaa, ellei uni ja ruoka oo siihen mennessä ruvennut maistumaan. Joku muu allergia? Joku ihan muu syy? Tää on tällänen vaihe -selitys on tietysti yksi ratkasu, millä äidit jaksaa eteenpäin ;)
Nyt oli ehkä sekavin kirjotus ikinä. Alkaa tämä viikkojen unettomuus vaikuttaa.