Hauskaa Halloweenia

Eilen perheeseemme kuului La Catrina, merirosvo, kurpitsavauva ja pieni flamenco tanssija. Kurpitsa-asu periytyi kolmen käyttövuoden jälkeen Niñalle. Flamenco asu taas on multa peräisin eli on jo reilu 20 vuotta vanha – ajalta, jolloin oltiin äitin kanssa Espanjassa. Kaikki sekin on säästänyt! Itselleni maalailin kasvoilleni perinteisin La Catrina -meikin, joka lopulta onnistuikin hyvin huolimatta huonolaatuisista kasvomaaleista ja harjoittelunpuutteesta. Papikin löysi kaapin perältä vapuksi ostetut rastat ja seuraksi sudittiin naama täyteen mustaa luomiväriä..

Taisi olla eka kerta, kun pukeiduin Suomessa Halloweenkemuihin ja oli kyllä niin makeet kemut, että kannatti nähdäkin se vaiva! Lapsille ne oli pääasiassa suunnattu, mutta kyllä siinä munkin lapsenmieleni hihkui. Kauhujen kuja efekteineen, asut, ohjelmanumerot, tarjottavat ja koristelut oli niin viimesen päälle laitettu, että kyllä siellä muutkin aikuiset innostui. Lapsista nyt puhumattakaan! Jää varmasti mieleen pitkäksi aikaa! Myös itselle – olihan nämä samalla ekat Halloweenkemut, joissa lasi täyttyi vaan vichyllä.

(Mainittakoon vielä, että vähän kammoan yleensä lapsille suunnattuja juhlia.. Etenkin viime aikoina on ollut enemmänkin kaverisynttäreitä, missä muksulauma kirkuu ja äidit yrittävät siinä sitten jotain muka mukavasti jutustella. Hmm, minkä ikäisen muksun voisi jättää jo yksin synttäreille ja tulla noutamaan parin tunnin kuluttua? Ite oon tainnut olla juuri joku 4-5v.)