Taistelua kuivuutta, vähän ryppyjäkin vastaan

Nää pakkaset aiheuttaa kutinaa meidän perheessä. Ihanainen Kookoöljykään ei enää pelasta koko vartalollaan kärsivää lasta ja miestä. Meksikolainen ja puolimeksikolainen iho ei siis ole tähän ilmastoon. Molemmilla kun muuten on niin kaunis tasainen iho ja talvella ei tällänen ällö vitivalkonen niin kun mulla, vaikka molemmat melko vaaleita iholtaan onkin. Mutta nyt! Lapsen iho punottaa, on karhea ja kuiva. Natusan, Ainu ja Aqualan ei ole ainakaan toimineet; Ainusta alko suorastaan huutaa sattuu sattuu ja oli tosi tuskanen – ihoon nousi jopa punaisia läiskiä. Pelastuksena valelin koko ihon Kookosöljyn ja Bebanthenin yhdistelmällä. Sen en toivoisi kuitenkaan olevan joka iltainen ratkaisu (koko kotihan siinä rasvaantuu), joten kipitin apteekkiin seuraavana päivänä. Täti esittelikin yhen vielä mulle tuntemattoman tuotteen: Aderma Exomega. Ihana!  Palautui pehmoiseksi Neidin iho! Ja omaan kuantaloon vähän kokeilin niin kasvojen ihollekin oikein mainio. Sisältää mm. kaurauutetta ja sopiva vauvasta vaariin. Hintaa oli sen verran, että vaikka yleensä en tingi hyvistä ihonhoitotuotteista niin nyt saa kyllä mies jatkaa Nivealla ja kookoksella. Hällä on ihan liikaa pinta-alaa tälläseen purnukkaan! 

Oma ongelmani on lähinnä kasvot, herkkä iho, mutta imee epäpuhtaudet itseensä. Eli tarvii tehoa, jotta ei niitä ällöjä mustapäitä kertyisi, mutta toisaalta hellyyttä, että ei punota ja kuivu.. Vuosien kokeilu ja erehdys -taktiikalla sopiva combo tuntuu toistaiseksi löytyneen! Vichyn tuotteet pesuun. Välillä La Roche-Posay. Ihanainen Pond’s kosteusvoide, jota jatkossa pyydän sitten vissiin lähettämään Meksikosta. Sitä suositteli viisikymppinen tortilloja myyvä rypytön rouva, joka sanoi käyttäneensä Pond’sia koko ikänsä. Rypyistä en tiedä vielä, mutta mun herkälle iholle täydellinen -kosteuttaa ja jättää mataksi ja heleäksi. Niin monista kosteusvoiteista kun saan vaan punasen rasvasenkiiltosen elottoman ihon. Ja hinta oli ihanteellinen, euroissa n. 4! (hmmm + nyt postikulut Meksikosta , jos ei käydessä muista hamstrata). Ensimmäinen seerumikokeiluni on Dermosilin Skincomfort, ihanantuntuinen, mutta verailupohjaa ei siis muihin ole. Meikkinä kaiken muun hyvän lisäksi myös kuivumisen kannalta bareMinerals on osottaunut mun iholla ihan ykköseksi! Sitä en herkästi pois vaihtaisi! Yksi tärkeä puuttuva tekijä, mistä en löydä suosikkia on SILMÄNYMPÄRYSVOIDE. Jos jollakulla olisi vinkkiä unelmatuotteesta otan vastaan 🙂

Olisi kiva, jos tän kuvassa esiintyvän arsenaalin voisi korvata vaikka parilla purnukalla. Ehkä voisikin, jos löytäisin ne ihan parhaista parhaimmat ja ei olisi niin purnukkafriikki kuin mä. (Tämän kuvassa esiintyvän lisäksi löytyy siis samanverran lisää tuubia ja purnukkaa, nämä ne tärkeimmät.) 

P1210577.JPG

 

Hyviä pakkasten jatkoja, älkää kuivuko tai ainakaan kutisko!

Kauneus Iho Testit

Dimangeja ja lumikukkia

Voi luoja, että oli lauantai kaunis päivä. Huurteinen ja timanttinen. Se metsän ankea ja synkkä ryteikkökin oli kokonaan verhoiltu huurteeseen, pitsiin ja timantteihin. Ja siis meidän Neidin mielestä jopa koiran kakka oli kaunis! Neiti: ai ihana pikku linna! Minä: no se on kyllä kakka. Neiti: Aijaa! onko oikeasti kakka?! Olinpa hassu. Mutta on se kyllä kaunis kakka. Harmi, että perjantain huurteista tai kakoista en saanut kuvia, aina kamera väärässä paikkaa!

Viikonlopun favoritejuttu yhdellä sun toisella on tainnut olla tää järvenjää ja niinpä mekin vietettiin sunnuntaita jäillä ja kameran kera. Olihan tuo kirkas päiväkin ihan hyvä korvike huurteiselle 🙂 Neiti kyseli kovasti luistin kenkiä. En kyllä ollut vielä tänä talvena aatellut hälle luistimia hommata, lähinnä myös siksi, että mä en ite oo mikään luistelufani. A) se on tappoa varpailla B) en mä ikinä oo ollu ihan omassa roolissani niiden terien päällä. Mun herkät varpaat oli tänäänkin jäässä Crocsin jättitalvisaappaissakin! Ehkä luisteliopetus olisi loistava delegoida, vaikka serkulleni. 

P1190539.JPG

P1190543.JPG

 

Aurinkoa nassuun.

P1190549.JPG

 

Liukurin hallinta on viel hakusessa. Tällä kertaa päin kuusta muutamaan otteeseen. Tästä voisin vetää sen johtopäätöksen, että tänä talvena harjotellaan liukuri. Ens talvena katsellaan sitä luistelua. Ja kai lautailunkin kokeilu jää sitten ens vuoteen ainakin – ite voisin vähän parantua siinä eka niin, ettei muksu sitten koko ajan vain naura räkätä maassa rähmällään röhnöttävälle äitilleen.P1190573.JPG

 

Ja vielä päivän luontokuva.

P1120519.JPG

 

Hyvinvointi Mieli