Talvilomalla Meksikossa
Tarkoitus oli tehdä postaus aidosta meksikolaisesta ruuasta, mutta vilkaisu tonne ****** räntäsateeseen sai käymään talvilomareissultamme läpi muitakin kuin ruokakuvia. Ja lisäksi kyseenalaistamaan, miksi asun Suomessa… Ja muistamaan, että talvilomareissusta ei mitään ole tullut julkaistua blogin puolella! Joulu-tammikuussa vietettiin taas pari kuukautta perheemme toisen puolen (Neiti ja Papi) kotimaassa. Suurin osa reissusta oleiltiin kotikaupungissamme sukulaisten nurkissa. Tuntuu se ihan toiselta kodilta vieläkin; miten voikaan kotiutua niin erilaiseen kulttuuriin ja maahan vain kolmessa vuodessa. Jännä tunne, kun kaikki oli niin tuttua, ihan kun ei ois poissa ollutkaan. Mutta kukapa ei nopiaan tottuisi näin asumaan?:
Perusturisti sightseeing -kuvia ei ikävä kyllä tullut juuri otettua varsinaisesti kaupungista, koska niitä sen kolmen vuoden + yhden kesälomareissun aikana on tullut otettua jo muutamia satoja.. Onhan sentään kuitenkin pakollinen katedraalikuva ja pari katunäkymää jäälatten, tacojen ja Coronan nauttimisen ohella napsaistu.
Pikkujouluaikaan on joka paikka täynnä piñatoja. Serkut väkersivät Neidille oman piñatan ja sellanen täytyy munkin nyt kuulemma väsätä seuraaville synttäreille. Voisinkohan tehä Suomessa siitä ihan busineksen? 🙂
Huom. kuvan iso Corona on nimeltään familiar (1,2 l) , joten kuuliaisesti nautimme sellaiset koko perheen ollessa läsnä.
Turha kai sanoa, että eniten on kuitenkin ikävä ihmisiä: perhettä, serkkuja ja ystäviä.. 
Abuelon eli appeni hevoset oli hitti.
Suuri osa meksikolaista elämää on tietty ne fiestat ja ikävä on myös tuota varsin vilkasta sosiaalista elämää!
Niin ja Niñastakin saatiin aika meksikolaisen vauvan näkönen :D
Rantaloma osuus ansaitseekin sitten ihan oman postauksensa ainakin jos nää räntäsateet jatkuu ;)