Nyt se on sanottu

Sinne meni niin että heilahti.

Sain muutaman rohkaisevan jälkeen annettua rakkauspallon miehelle, ja sen rakkauskirjeenkin. Siinä luki ja tuhahteli vähän hämmentyneenä. Sitten sain pusun ja sanat ”I love you too”.

Eli voisi sanoa, että olen tyytyväinen! Se sanoi vielä, että olen hyvä lahjoissa (se saa niitä kohtuullisen usein, myönnettäköön), joten kai se salaa siitä vähän sitten tykkäsikin.

Edelleen on vähän vaikea sanoa sitä spontaanisti. Muutamalla vikalla kerralla se ei ole sanonut sitä takaisin, mutta on tuhissut sillain jotenkin tyytyväisenä ja pussannut. Vaikea kuvailla sitä tuhinaa, mutta sellainen hyvän mielen naurahdustuhahdus. Tai jotain. Kuulostaapa epämääräiseltä. Mutta olen siis ottanut sen ihan positiivisesti, vaikka olisi se kiva kuulla tietty takaisinkin.

Mutta miehen ja sen ujouden tuntien, pidän tuota ihan hyvänä merkkinä.

Että niin! Mun viisumissa on enää kolme kuukautta jäljellä ennen kuin joudun takaisin Suomeen. Saatanpa ehkä naida tuon ja tuoda mukanani!