Parasta minussa

Ihanan vartalopositiivisen Toreyn inspiroimana päätin minäkin asettua peilin eteen ja katsoa itseäni lempein, hyväksyvin silmin. Kerrankin.

Mistä itsessäni tykkään?

Kaikista yleisin vastaus lienee silmät. Mulla on todella siniset ja isot silmät, joista saan usein kuulla.

Kaunis hymy. Enkä ole muuten keksinyt tätä itse.

Ruskea tukka. Se on ihan hyvä väri.

Pienet nakkisormet. On ne aika söötit.

Lihaksikkaat superpohkeet.

Mun napa.

Käsivarsien pehmoinen iho.

Solisluut.

Lyhyys. Tykkään olla lyhyt. 164 senttiä silkkaa ilotulitusta.

Pieni nöpönenä.

Mun kasvot. Ne on pyöreät, mutta on ne myös ihan kauniit.

Mulla on hyvät tissit. Sopivan kokoiset, mahtuu kivasti kouraan. Heh.

Mitäs muuta… onpas muuten vaikea tehtävä.

No joo, okei, on se peppukin ihan hyvä!

Huh! No ihan hyvä listahan tästä tuli. Pitäisi varmaan tulostaa ja teipata peiliin, ja joka aamu lukea läpi ennen kuin alkaa kytätä vikojaan ja soimata itseään. Ihan suotta.

Ketä se lopulta palvelee? Ei yhtään ketään. Tästä ei voi muuta kuin lähteä pienin askelin kohti päämäärää.

(Piti tätäkin tekstiä palata editoimaan ja ottaa kaikki vähättelevät kommentit ja huomauttelut kiloistani pois.

Koita nyt vaan uskoa, että mä oon hyvä just näin.)