213 kävelylenkkiä myöhemmin..
CFS-potilaiden kohdalla ei mielestäni kauheasti voi puhua liikunnasta. Ainakin omalla kohdallani kun esimerkiksi kävelylenkillä alkaa kovin hengästyä tai hikoilla mennään yleensä liian lujaa joka kostautuu myöhemmin. Toki minullakin on vauhti noussut huimasti kävelylenkeillä ja on nyt noin 75-80% minun entisestä kävelynopeudesta, tosin kävelin ennen niin kovaa..
Puhun mielelläni kuntoutuksesta, jota liikkuminen on mielestäni tällä hetkellä. Olen kävellyt viimeisen puolentoista vuoden aikana 213 kävelylenkkiä tavoitteenani voida paremmin ja jaksaa enemmän! Aluksi kävelin 10X 5 minuutin lenkin, jonka jälkeen siirryin kymmeneen minuuttiin ja näitä kävelin 15 kertaa. Kävelin yhteensä 90X 5-40 minuutin lenkin rauhallisesti ja matalalla alle sadan sykkeellä. Tämän jälkeen nostin syketasoa varovasti ja kävelin 40X 45-55 minuuttia. Oli ihan voittajafiilis kun kävelin ensimmäisen kerran 60 minuuttia(parempi fiilis kuin maratonin jälkeen!) tunnin kävelylenkkiin pääseminen vei aikaa reilun kymmenen kuukautta ja on vaatinut todellista sinnikyyttä. (En myöskään ole edennyt pidempiin kävelyihin vaikka joinakin päivinä on saattanut vointi ja jaksaminen tuntua hyvältä vaan olen pitäytynyt aina kulloinkin meneillään olevassa lenkin pituudessa.)
- 10X 5 minuutin kävely
- 15X 10 minuutin kävely
- 25X 15-20 minuutin kävely
- 20X 25-30 minuutin kävely
- 20X 35-40 minuutin kävely
- 10X 45 minuutin kävely
- 20X 50 minuutin kävely
- 10X 55 minuutin kävely
- 83X 60 minuutin kävely
Toki kävelyt eivät ole aina sujuneet pelkästään hyvin. On väsyttänyt, hapottanut, koskenut, huimannut, oksettanut ja särkenyt päätä(hapen puute?) Nykyään kävelylenkit sujuvat yleensä hyvin ja eivät aiheuta jäkiseuraamuksia. Kävelen tunnissa noin kuusi kilometriä, joten vauhtikin on ihan kohtuullinen. pyrin kävelemään 3 kertaa viikossa(talvella korvasin yhden kävelyn uinnilla). Lisäksi pyrin käymään kaksi kertaa viikossa salilla. Huom! pyrin koska aina nämä ei voinnin tai väsymyksen takia toteudu eli jos olen kauhean väsynyt tai minua koskee joka paikkaan en mene kävelylle tai salille vaan yritän levätä! Sen takia kirjoitin yritän koska aina se ei pienen lapsen takia onnistu, mutta pyrin silloinkin välttämään kaikkea ylimääräistä rasitusta. Moni on varmaan ajatellut, että miten en muka pysty menemään töihin kun pystyn käymään kävelyllä tai salilla?! Tämä minun oma kuntoutusohjelma on ollut yksi erittäin iso syy siihen, miksi olen nyt tässä kunnossa!(Jos joku muu CFS-potilas aikoo toteuttaa tätä, kehotan äärimmäiseen varovaisuuteen ja hitaaseen etenemiseen ettei tulisi mitään takapakkia tai voinnin huononemista!) Se on usein vaatinut suuren osan siitä energiasta mitä minulla on ollut päivän aikana käytettävissä eli toisin sanoen jos olen käynyt kävelemässä en ole pystynyt esim. käymään kaupassa tai pesemään pyykkiä. Nykyään tosin useimmiten pystyn toteuttamaan nämä molemmat jopa samana päivänä 🙂
Loppuun taas vähän Junnun laulun sanoin tämän hetken fiiliksiä:
Järjestelmä tarpeeksi on mua lypsänyt.
Luulen, että aika alkaa olla kypsä nyt.
Tulkaa viekää sitten vaikka tuhkat pesästä, mut minä nautin kesästä!
Sanoin ystävilleni ja tyttärelleni, että jäin juhannuksesta kesälomalle tästä sairaudesta..eli en noudata nyt mitään tarkkaa ruokavaliota tai kuntoutusohjelmaa. Salikortin laitoin tauolle 1.7 alkaen ainakin hetkeksi. Yritän parhaani mukaan nauttia, kun miehellä alkaa kesäloma ja lähdemme 4 päivän lomamatkalle Tukholman lähistöllä olevaan Sandhamnin saareen. Olemme muutenkin mökillä saaressa paljon ja nautimme pojan kanssa touhuilusta, ystävistä, hyvästä ruoasta, saunomisesta sekä aion maata laiturilla lukemassa ja katselemassa kaunista maisemaa.
Hyvää kesää kaikille :)
Ai niin..minulta poistettiin juhannusviikolla amalgaamipaikat. Toivotaan, että sillä olisi joitain postiviisia vaikutuksia. Olipahan koettelemus kun viidestä hampaasta poistettin paikat sekä laitettiin uudet ja ilman puudutusta(puudutusaine tekee minut huonovointiseksi). Koko kaksituntinen oli silkkaa kidutusta, mutta kehuivat minua reippaaksi tytöksi :)