Päivälevon tärkeys
Puolitoista kuukautta olen nyt kärsinyt ”unettomuudesta” 🙁
Ongelmani on se, että herään joka aamu noin kello 5.00. Olen yrittänyt mennä iltaisin myöhemmin nukkumaan, mutta se ei onnistu koska nukahdan istualtaan sohvalle, jos yritän valvoa kymmentä pidempään. Nukun kuitenkin onneksi melko hyvin viiteen asti. Kokeilin viime perjantaina jättää päiväunet nukkumatta, mutta se todellakin kostautui! Olin jo perjantai-iltana melkoisen väsynyt, mutta seuraavana päivänä sen vasta kunnolla huomasi. Olin niin väsynyt lauantaina aamupäivällä, etten pystynyt kunnolla edes puhumaan. Tuntui siltä kuin olisin valvonut koko edellisen yön.
Tällä testillä selvisi myös se asia, etten vielä tule toimeen ilman päivälepoa ja päiväunta. Olen nimittäin miettinyt paljon työhönpaluuta, mutta vielä en siihen pystyisi. Olemme keskustelleet asiasta mieheni kanssa useasti ja olen sanonut, että tilanne olisi toinen jos eläisin yksin ja voisin esimerkiksi neljän tunnin työrupeaman jälkeen pääsääntöisesti vain levätä. Kahdeksan tunnin työpäivä on aivan utopiaa!! Mitenköhän sen tiedon saisi Kelaan ja eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle?
Minun pelkoni on nyt se, että työnantaja irtisanoo minut, koska heillä ei ole enää lain mukaan velvollisuutta pitää minua palkkalistoillaan. Sen jälkeen tilanne olisi se, että olisin vajaakuntoinen työtön työnhakija eli kaikkein huonoiten työllistyvässä ryhmässä. Tiedän tämän, koska olen työskennellyt näiden asioiden parissa aiemmin.
Toinen asia joka minulle aiheuttaa nyt suurta stressiä on syömäni antibiootin sivuvaikutus. Syömälläni Azitromycinillä sivuvaikutus voi olla sydämen QT-ajan pidentyminen. Se taas voi altistaa sydänpysähdykselle. Minulla tämä aika oli liian pitkä ensimmäisessä ekg-seurannassa. Ongelmani on hidaslyöntinen sydän eli yksinkertaistettuna mitä hitaampi syke sitä pidempi QT-aika. Minulla syke voi öisin olla alle 35.
Tällaiset mieltä painavat asiat saattavat myös herätellä aamuisin?
Tämä on ehdottomasti sairaus joka aiheuttaa valtavaa epävarmuutta lähes kaikesta! Kyvystä hoitaa ja huolehtia omasta lapsest/ lapsista, taloudellista epävarmuutta, työkyvyn palaamisesta, jaksaako puoliso rinnalla, ”oikean” hoidon valitsemisesta, tekeekö oikein ja oikeita asioita ettei vaan pahenna omaa tilannettaan, menettääkö ystävänsä, voiko ikinä enää esim. hiihtää(tämä kuulostaa monista varmaan vähäpätöiseltä).
Kun vointini kohentui hetkellisesti ,olin niin iloinen asiasta, että itkin ilosta. Aiempi valtava epävarmuus purkautui itkuna. Olin ollut epävarma siitä, voinko ikinä voida enää ”hyvin”. Hyvin sitaateissa, koska en silti ole terve. Mielestäni täysin terve ei voi myöskään olla, jos on käytössä useampaa lääkettä. Kuten minulla esim. lääke jonka pitäisi poistaa kipuja.
Toinen kansanedustaja on tehnyt kysymyksen koskien mm. kroonisen väsymysoireyhtymän tautiluokitusta.
http://www.jukkakopra.fi/ajankohtaista/vasymysoireyhtyma-luokiteltava-sairaudeksi/