Sairastumisen jälkeen on kaikennäköistä ”erikoista” kuultu lääkäreiden ja muiden ihmisten suusta.

Lääkäri sanoi: kroonista väsymysoireyhtymää on vaikea voittaa mutta eikö ole hyvä, että on edes hengissä. Tämän hän totesi heti sen jälkeen kun olin sanonut, että aion parantua tästä sairaudesta ja palata vielä työelämään.

Lääkäri sanoi: onpa arveluttava diagnoosi. Kun olin kertonut kahden lääkärin diagnosoineen kyseisen sairauden. 

Lääkäri sanoi: tätä voisi kutsua jopa puoskaroinniksi. Kun kerroin minulle määrätyistä antibiooteista. Sama lääkäri myös pelotteli minua useasti, että voin kuolla superinfektioon näiden antibioottien johdosta.

Lääkäri sanoi: kaksikymmentä vuotta olen näitä hommia tehnyt ja voin varmasti sanoa, että olet terve ja oireesi johtuvat psykosomatisoinnista.

Lääkäri sanoi: kyllä minukin väsyttää välillä. Sen jälkeen kun olin kertonut, ettei väsymykseni ole helpottanut.

Lääkäri sanoi: saattaahan sinulle jäädä sellainen taipumus loppuiäksi. Kun kerroin kauheista uupumuskohtauksista. Hän on lisäksi kertonut hoitaneensa usean cfs-potilaan aivan terveeksi. No mielestäni potilas ei silloin ole kauhean terve jos hän rasittaa itseään ja kärsii sen jälkeen uupumuksesta. 

Cfs:n tunteva lääkäri sanoi: en minäkään voi juosta polvieni takia. Tekisi mieli laittaa tähän pari kirosanaa mutta kun en kiroile niin voi morjens sentään!!

Monen ihmisen suusta: kyllä minuakin väsyttää. Jos toisella on sairaus jonka nimessä on sana väsymys, ei silti välttämättä tarvitse tuoda omaa väsymystä esille. Se minua ei kuitenkaan häiritse jos joku muuten sanoo, että kylläpä väsyttää. Sehän on ihan luonnollista. Kunhan ei ala vertailemaan omia ”terveitä” tuntemuksia minun sairaudesta johtuviin.

Onpa sinulla hiukset ohentuneet. Näytätpä väsyneeltä. Mitä jos unohtaisi koko sairauden. Eihän se ole kuin kymmenen minuutin kävelymatkan päässä. Sehän on ihan lähellä vain toisella puolella kaupunkia. Ai sinä muka olit vaan 15 minuutin kävelylenkillä(naurua päälle) Kaikilla meillä on omat murheet ja ongelmat. Kaikennäköistä vaivaa on mullakin. On minullakin kaikenlaisia kipuja ja muuta vähän väliä. No nyt sitten saat kärsiä siitä kun sinulla ei ole sitä ennen juuri ollut(kun kerroin että olo on kuin olisi krapulassa). Kaikkia kommentteja en edes viitsi julkaista 🙁

Kun olen sanonut etten tiedä mitä tekisin antioksidanttiklinikan määrämien vitamiinihoitojen ja antibiootin syömisen kanssa. On minulle sanottu, että no älä syö ja että onkohan niitä edes järkevää syödä! Aika yksinkertaista..senkun joku tietäisi?

Useita kommenteja on säestänyt nauru. Kuten usein myös silloin, kun olen kertonut, että olen vakavasti sairas ja sairauteni nimen:(

Lisäksi jotkut ovat selvästi epäilleet koko sairautta. Tämä ei välttämättä näy ulospäin mutta uskokaa että todellakin tuntuu!!

Myönnän olevani itsekin tahditon välillä, mutta en ainakaan ole koskaan nauranut kuullessani jonkun olevan vakavasti sairas!