Vippaa mulle viitonen..
No ei olekaan pelkoa, että minusta tulisi työkyvyttömyyseläkeläinen. Ilmariselta tuli hylkäävä päätös postissa ja olenkin heidän mielestään työkykyinen? Ensin meni terveys, sitten meni sosiaalinen elämä, harrastukset ja työnteko. Nyt saa sitten miettiä myös miten tulee taloudellisesti toimeen. Ei kauheasti olisi voimia alkaa käydä läpi valitusrumbaa:( Tämä on kuitenkin Cfs:potilaille suomessa tuttua. Jotkut potilaat ovat jopa palkanneet asianajajan hoitamaan vaikeaa valitus asiaa ja kantelua oikeusasiamiehelle.
Yksi iso syy työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäämiseen on taloussanomien mukaan lääkärinlausuntojen huono laatu! Huomasin tämän artikkelin vasta nyt ja luettuani omia B-lausuntojani en itsekään olisi välttämättä hyväksynyt hakemustani. B-lausuntoni ovat luvattoman huonosti kirjoitettuja sisältäen asiavirheitä. Niissä on jopa vääriä diagnooseja? Toimintakykyni alenemista ei niissä juurikaan ole kuvattu. Ainoastaan yhteen oli kirjoitettu etten jaksa työntää lastani vaunuissa. No Ilmarisella varmaan ajatellaan ettei minun sitä tarvitse töissä tehdäkään.. Koska olin niin huonossa kunnossa en ole aiemmin kertakaikkiaan jaksanut paneutua noihin lausuntoihin. Enkä tietenkään ajatellut miltä niiden tulisi näyttää jos haetaankin työkyvyttömyyseläkettä, koska ajattelin tulevani terveeksi!
Muille potilaille neuvoksi tarkastaa saamanne B-lausunnot tarkkaan ja pyytäkää niihin tarvittavia lisäyksiä! Niin minäkin teen vastedes..
Saamassani hylkäävässä päätöksessä lukee muunmuassa, että: ”pitkäaikaista väsymystä on todettu, väsymyksen taustalla ei kuitenkaan ole merkittäviä sairauslöydöksiä. Sinulla on terveysongelma, joiden perusteella sinua ei voida pitää työeläkelakien tarkoittamalla tavalla työkyvyttömänä.” Tästäkin päätöksestä käy ilmi se, etteivät välttämättä edes lääkärit suomessa ymmärrä krooniseen väsymysoireyhtymän luonnetta. Puhutaan vain väsymyksestä vaikka sairauteen kuuluu aina lukuisia muita oireita!
Työntekijän ja yrittäjän eläkelaissa lukee, että henkilöllä on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos hänen työkykynsä arvioidaan olevan heikentynyt sairauden, vian tai vamman vuoksi vähintään kahdella viidesosalla yhtäjaksoisesti ainakin vuoden ajan. Työkyvyttömyyseläke myönnetään täysimääräisenä jos työkyky on heikentynyt kolmella viidesosalla.
Minun kohdallani kyllä täyttyy tuo kriteeri ja työkykyni on heikentynyt kolmella viidesosalla. Minä olen kuitenkin toipunut melko hyvin tästä sairaudesta, mutta paraneminen tapahtuu erittäin hitaasti ja viikossa ei välttämättä vielä huomaa mitään eroa eli puhutaan kuukausista. Se on yksi syy miksi en haluaisi vielä lähteä kokeilemaan kuinka työnteko sujuu. En ole vielä läheskään terve ja rasitus saattaisi pilata toipumisprosessin. Enkä haluaisi ikinä enää kokea sitä vointia mistä kärsin viime syksynä ja talvena sekä vielä ajoittain keväällä!
Olen aiemmin kirjoittanut toipumisestani ja jaksankin nykyään käydä esimerkiksi ruokakaupassa, tehdä ruoan ja laittaa tiskit koneeseen. Täytyy kuitenkin muistaa, että se saattaa olla ainoa fyysinen rasitus minkä jaksan tehdä saman päivän aikana tai ainakin minun on saatava välillä huilata, että jaksan tehdä jotain muuta. Mielestäni tällainen ei kuitenkaan vastaa normaalia työpäivää. Olen kuullut, että jotkut Cfs-potilaat sinnittelevät töissä juuri toimeentulon takia, vaikkapa osa-aikaisesti. Mutta eivät sitten muuta jaksa tehdäkään, vaan lepäävät lähes kaiken muun ajan. Se ei mitenkään onnistusi pienen lapsen kanssa!
Taisin kirjoittaa aiemmin kuinka kaikki lääkärit suosittelevat hoidoksi lepoa ja kaikenlaisen rasituksen asteittaista nostamista. Töissähän tämä varmaan onnistuisi helposti..Olisi väärin työnantajaa kohtaan mennä puolikuntoisena töihin ja nostaa palkkaa vaikka työteho ja laatu eivät olisi toivotulla tasolla! Sieltä saattaisi pahimmassa tapauksessa saada myös lähtöpassit!