Äidin askarteluhetki

Mies lähti eilen kaljalle, kun saimme tytön nukkumaan. ”Mene vaan. Mie meen kuitenkin kohta nukkumaan, väsyttää ihan sikana”, kannustin jalomielisenä. Mutta mikä siinä onkin, että heti kun ovi sulkeutui – koin ihmepiristymisen. Ihan omaa aikaa kotona eikä kukaan häiritse, jesh!

Olin niin tohkeissani, että en oikein edes osannut päättää, mitä tekisin. Vino pino lehtiä lukematta ja kirjastosta sain juuri Katja Kallion Säkenöivät hetketkin. Mutta sitten muistin lounaskeskustelumme Ei mainoksia -kylteistä ja siitä saadun idean Poissa-kyltistä työpöydälle. Se oli niin kutkuttava ajatus, että viiden minuutin päästä sakset lauloivat ja keittiönpöydällä oli hujan hajan värikkäitä papereita ja pahveja. 

Ensimmäinen versio:

 

Ja toinen versio:

 

Mietin myös sellaista versiota, jossa olisi ollut tyttäreni kuva ja teksti: ” Vein äidin. Palautan maanantaina.” Mutta rajansa kaikella, lapsijutuillakin. Mutta näitähän voisi tehtailla vaikka kuinka paljon erilaisia, esimerkiksi: palaverissa, lounaalla, vessassa, kahvitauolla, juoruamassa, happihypyllä, sairaana, tupakalla jne. Kuinkahan montaa erilaista kylttiä voisi käyttää, ennen kuin työkaverit alkaisivat kuittailla?