Voi kuinka se on omatoiminen, ihastelin, kun nyt vuoden ja kahdeksan kuukauden ikäinen tyttäreni riisui ensimmäisen kerran iltapalan jälkeen sukkahousunsa ja vaippansa, vei vaipan roskiin ja kipitti sitten suihkuun.

Mutta nyt vaatteet ovat ruvenneet lentämään päältä vähän liiankin tiheästi, ihan mihin aikaan päivästä tahansa. Ei taas, huokaan, kun kuulen kuinka suihkukaapin ovet läiskähtävät yhteen, vaippa ja sukkikset lojuvat suihkun edessä yhtenä myttynä, ja tytär napottaa suihkun lattialla puolialastomana naama onnesta loistaen.

TAI

Et ole tosissasi, mutisen, kun tyttö marssii viereeni paljas pylly paidan alta vilkkuen, tarttuu käteen ja sanoo napakasti ”mennää” ja vie kylppäriin.

Äsken olin järjestelemässä keittiötä tytön ollessa iltasuihkussa. Yhtäkkiä kuulimme mieheni kanssa pienet läpsähtelevät askeleet ja näin tytön juoksevan vettä valuvana oman leikkihellansa luokse ja hakevan astioita. Menin hänen perässään ja kurkistin suihkukaappiin tarkistaakseni hänen puuhiaan, mutta tyttö sulki oven hyvin määrätietoisesti nenäni edestä ja sanoi tiukasti ”EI”. Ei sitten, huokasin ja jätin pienen viuhahtelijan viettämään pyhää suihkuhetkeään rauhassa.