Piinaviikot

Varmasti kaikille lapsettomuudesta kärsineille tuttu termi. Itse en ymmärtänyt asiaa ennen kuin sen koin mutta voin sanoa, että piinallisemmassa tilanteessa en ole varmaankaan koskaan ollut. Testauspäivä on tämän viikon torstai ja olen viimeisen viikon ollut kuin tulisilla hiilillä. Eilen (Dpo 10) teinkin sitten suuren virheen enkä malttanut olla testaamatta herkällä raskaustestillä. Sieltä pamahti nega ja kamala pettymyksen tunne.

Vaikka kuinka tiedän että on olemassa pieni mahdollisuus, että oikeana testipäivänä saan positiivisen tuloksen niin oma toivoni haihtui samalla vedolla testipissan kanssa wc:stä alas. Itkin lohduttomasti koko aamun ja itkin vielä enemmän sille että mieheni ei ymmärtänyt tunnettani lainkaan. ”Tämähän oli vasta ensimmäinen avustettu yritys”, tiedän. Mutta menin silti aivan pirstaleiksi.

Vaikka kuinka yritän uskotella itselleni etten toivo liikoja niin jokainen yritys ja epäonnistuminen tulee aivan varmasti olemaan raskas. Ehkä eniten siksi että tunnen itseni syylliseksi ja vialliseksi eikä mieheni ymmärrä tätä ollenkaan.

Menkkoja enteilevät oireet alkoivat tänään (alavatsa nippailee, maha sekaisin) ja olen aika varma että kuukautiseni alkavat ennen tuota testipäivää. Mietin vain kuinka pitkä meidän piinastamme tulee ja miten tulen kestämään sen ilman tukea.