15 minuuttiani julkisuudessa

Pari viikkoa sitten Hesarin toimittaja otti yhteyttä, ja kysyi suostuisinko kertomaan haastattelussa, millaista on hankkia lapsi yksin. Vastasin myöntävästi ja nyt juttu löytyy netistä, huomenna myös lehdestä. Kaiken lisäksi mukana on videopätkä, ja huomenna – jos nyt en vielä ole synnyttämässä – olen menossa Anja Snellmanin haastateltavaksi suorana netissä lähetettävään Arka paikka -ohjelmaan (sekin juttu löytyy sitten myöhemmin myös Hesarin sivuilta).

Tuntuu vähän omituiselta, että oma elämä on aiheena Hesarin nettisivujen etusivulla, mutta olen edelleen tosi vahvasti sitä mieltä, että hedelmöityshoidoista ja lapsen hankkimisesta yksin voi, saa ja pitää puhua, enkä koe että tässä on mitään salailtavaa.

Juttuun haastateltu asiantuntijakin toteaa, että monella yksin lapsen hankkivalla naisella on taustalla ero ja toiveet ihan siitä perinteisestä ydinperheestä, ja monella prosessiin liittyy myös surua siitä, ettei elämä mennyt ihan niin kuin joskus suunnitteli. Tunnistan nuo ajatukset hyvin, mutta samalla ajattelen, että sitäkin tärkeämpää ainakin minulle on ollut tajuta, ettei parisuhteen puuttuminen tarkoita, että muista haaveista pitäisi luopua. (Asiantuntijalla on muutenkin hyviä pointteja, ja kaikki nuo ajatukset on itsekin tullut käytyä läpi.)

Jutun pääsee lukemaan täältä (se tosin vaatii tunnukset): http://www.hs.fi/elama/art-2000005194865.html

(Lisäsin juttuun kuvan lehden ilmestyttyä.)