Aikalisä

Kun raskaustesti on viimein näyttänyt toivottua tulosta, pitäisi kai pikkuhiljaa alkaa elää sen mukaan, mikä siis tarkoittaisi esimerkiksi sitä että pitäisi ehkä lukea jotain ohjeistuksia. Yhtäkkiä en millään jaksakaan googlata ohjeita tai mennä vaikkapa neuvolan sivuille.

Huomaan myös vähän rentoutuneeni esimerkiksi liikkumisen suhteen. Hyppelen metsässä mättäältä toiselle ja harpon kaatuneiden puiden yli, otan juoksuaskeleita ilman kauhua tärähdyksistä. Ruoan suolaisuuttakaan en jaksa enää niin paniikissa seurata.

Ehkä tässä on taas joku alitajuinen reaktio – että tämä on nyt kuitenkin niin iso juttu, että aivot kaipaavat vähän käsittelyaikaa?

Toisaalta huomaan kyllä hetkittäin olevani jopa epävarmempi raskauden jatkumisen suhteen kuin mitä olin ennen ensimmäistä raskaustestiä tuloksen positiivisuudesta. En pelännyt sitä, etten olisi tullut raskaaksi, mutta nyt pelkään keskenmenoa. Koetan muistuttaa itselleni, että nyt todennäköisyydet ovat minun puolellani, ja onnistumisen mahdollisuus on kuitenkin suurempi kuin epäonnistumisen, toisin kuin aiemmin.

Yksi juttu nyt on näköjään kuitenkin pakko googlata: miten ne raskausviikot nyt oikeastaan lasketaankaan?

suhteet oma-elama raskaus-ja-synnytys
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.