Viimeinen käyttöpäivä

Parasta ennen -päiväys menee umpeen kolmessakympissä.

Syntymäpäiväjuhlista oli puolisen vuotta, kun ystävällinen lääkäri hormonipolilla sanoi, että munasarjojeni toiminta alkaa vedellä viimeisiään. Jos halusin edes ehkä saada lapsen, hedelmöityshoidot olisi aloitettava nyt, ei myöhemmin.

Olin kolmekymmentä, ex-mies vetkutteli yhä avioeron toisen vaiheen papereiden kanssa, asuntolaina oli tuore ja työsuhde määräaikainen. Kun lääkäri kysyi, mitä mielessäni pyöri, en epäröinyt, enkä tarvinnut harkinta-aikaa. Minä halusin lapsen.

Tuosta päivästä hormonipolilla on nyt nelisen kuukautta. Olen juossut tutkimuksissa, panikoinut, jännittänyt, hermoillut, haaveillut, suunnitellut, laskenut rahojani, koettanut elää kuin viimeistä päivää ja puhunut aiheesta ties kuinka monen ihmisen kanssa.

Keskustelujen aikana useampikin kaveri kysyi, voisinko perustaa blogin. Siksi kirjoitan nyt siitä, millaista on suunnitella lapsen hankintaa yksin, useamman sairauden mutkistaessa tilannetta, käydä hedelmöityshoidoissa ja toivottavasti joskus kasvattaa lasta.