Kliseitä raskaudesta

Raskauteen liittyy aika paljon stereotypioita, ja pakko myöntää että näitä odotin itsekin.

Pahoinvointi

Tästä kysyvät ihan kaikki, edelleen, ja moni tuntuu unohtavan että yleensähän se nyt kuitenkin on alkuraskauden pahoinvointia. Mutta ei, minua tämä ei ole kovinkaan paljoa vaivannut. Aluksi huomasin, että iltapäivän kahvikupillinen kannattaa jättää juomatta, niin ei sitten kotimatkallakaan tule yhtään huono olo. Aamuisin ei ole ollut minkäänlaista pahoinvointia. En ole oksentanut kertaakaan.

Hormonihöyryt joiden takia itkettää kaikki mahdollinen

En oikein uskonut tähän, mutta jossain vaiheessa huomasin itkeväni katsoessani SuomiLovea. Ja minähän en ole mikään herkistelijä. Ekan näytteen hormonilääkkeiden voimasta sain toki jo kesällä ekan lääkityksen alkaessa, kun aloin itkeä koska veljeni halusi tehdä juhannukseksi eri ruokaa kuin minä. Ja alkuraskaudesta kyllä kiukutti noin viikon ajan aikalailla kaikki.

Mutta liittyisiköhän tämä nyt siihen, että eri ihmiset reagoivat muutenkin hormonivaihteluihin eri tavoin? Toisethan itkevät jo kuukautisten takia tosi usein, minä en juuri koskaan. Nyt olen taas päässyt itkuherkkyydessä ihan normitasolle ja ainoa huomattava muutos on se, että pikkuvauvat herättävät tavallista enemmän tunteita. En tosin tiedä liittyykö se hormoneihin vai vain siihen, että aihe on niin ajankohtainen.

Mieliteot

En ole havainnut ainakaan vielä mitään normaalista poikkeavia mielitekoja. Kaikkea kiellettyä toki tekee mieli, mutta kyllähän loppukesän verenpaineen nousun aikanakin teki kamalasti mieli sipsiä ja lakritsaa, kun tiesi ettei saa syödä niitä. Synnärille olen jo tilannut kavereilta toimituksen graavilohta, kylmäsavulohta tai sushia. Jos nyt jotain pitäisi keksiä, niin hedelmiä ja heldelmämehuja on tehnyt mieli.

Väsymys

Voi KYLLÄ. Alusta asti eikä helpotusta näy. Hemoglobiinin alhainen taso ei auta.

Lihominen

Viimeisimmässä tarkastuksessa paino oli edelleenkin noussut vain hiukan yli kolme kiloa ja terkkari sanoi, että syö ihan mitä huvittaa. Siitä on nyt kolmisen viikkoa, enkä ainakaan vielä huomaa minkään muun kuin mahan kasvaneen. En, vaikka olen vetänyt oikein urakalla laskiaispullia, juustoa ja pizzaa.

Selkäkivut

Joo, on. Mutta niin on kyllä melkein aina muutenkin. Ongelmia on tuottanut erityisesti jatkuva sairastelu ja tammikuussa ilmaantuneet supistukset, joiden takia liikuntaa on ollut hankala harrastaa. Mutta toisaalta kun endometrioosi ei vaivaa, kaikki muu tuntuu aika pieneltä.

Shoppailu

Ilmeisesti se kuuluu vähän niin kuin asiaan, että tulevat äidit sekoavat ja tekevät kaikenmaailman hankintoja, haalivat söpöjä vaatteita ja ties mitä ”ihanuuksia”.  Mä olen huomannut raskauden herättäneen itsessäni vain entistä kulutuskriittisempiä puolia ja halua harkita tavallistakin tarkemmin, mihin rahani pistän. Ja toisaalta ihan vaan haluttomuuden tehdä hankintoja.