Nukkumishommia, osa 2

Tässä jatkoa muutaman viikon takaisille unikoulusepustukselle. Nyt on nimittäin siirrytty seuraavaan vaiheeseen eli siis lapsi nukkuu hyvin! Seuraavassa koetan jotenkin avata että miten tähän päädyttiin, vaikka päällimmäinen tunteeni on, että enhän minä oikeastaan tehnyt tuolle mitään…

Edellinen unikoulurupeamahan siis jäi siihen, että lapsi karjui ja valvoi yöllä tuntitolkulla suuremmin välittämättä mistään mitä tein. Yön sekoilussa oli kuitenkin selvä kaava: lapsi havahtui, mutta oli selvästi väsynyt ja halusi itsekin nukkua. Se saikin unen päästä kiinni, mutta havahtui aina hyvin pian uudestaan. Rohkaisevaa kuitenkin oli se, että lapsi itsekin halusi olla sängyssään. Siispä piti vain kestää muutama yö, ja rasittava vaihe meni kuin menikin ohi.

Seuraava vaihe oli se, että lapsi heräsi pari kertaa yössä, parkaisi, mutta jos otin sen syliin, se halusi heti takaisin sänkyynsä ja halusi vain, että pidän kättä sen selällä, kunnes saa nukahdettua. Toimin näin. Lopetin myös lapsen nostamisen kun ei se sitä edes halunnut, pidin vain kättä selällä. Ja parin yön jälkeen lopetin senkin.

Ja nyt se sitten nukkuu yönsä läpi! Välillä se parkaisee tai kieriskelee sängyssään, jonkun kerran on jopa noussut seisomaan (silloin olen nostanut sen takaisin makuuasentoon), mutta rauhoittuu ihan itsekseen ja jatkaa uniaan. Joskus tutti on tippunut suusta ja sen olen tyrkännyt takaisin huulten väliin, mutta taidan lopettaa senkin ja alkaa suunnitella tutista luopumista.

En voi edelleenkään vannoa, että tämä olisi täysin pysyvä tila, tai että millään tekosillani olisi suora yhteys lapsen uniin, mutta silti, tässä vielä vaiheittain esitettynä unikouluni:

Vaihe 1: Nukahtaminen omaan sänkyyn, ilman maitoa illalla

– Huoledi, että lapsi on kylläinen ja valitse keinosi. Suosittelen lämpimästi ns. musikaalista tylsistyttämistä eli sitä että laulat yhtä ja samaa veisua kunnes lapsi pakenee hoilotusta unten maailmaan. Ei puhetta, ei liikkumista. Sama paikka, sama aika.

Vaihe 2: Yöllä ei juoda maitoa

– Jos lapsi vaatii yöllä juotavaa, anna vettä.

Vaihe 3: Yösyömisen lopettaminen kokonaan

– Itse käytin välivaiheena nokkapulloa, joka ei ollut lapselle kovin mieleinen.

Vaihe 4: Lasta rauhoitellaan vain taputtelemalla/silittelemällä yöllä

Perussäännöt: Esimerkiksi vaiheessa kaksi voi hyvin pysytella jonkin aikaa ja kerätä voimia seuraavaan vaiheeseen. Jos rääkyminen menee aivan järkyttäväksi, tarjoan maitoa, hytkytän lasta sylissä tai otan sen viereeni nukkumaan. Yksi kerta ei pilaa kokonaisuutta. Yöllä ei kuitenkaan puhuta, makuuhuoneeseen ei laiteta valoja, eikä illalla syödä makuuhuoneessa.

–

Voin kertoa, että tämän kokemuksen jälkeen olen kuin uskoon tullut joka haluaa kuuluttaa ilosanomaansa kaikille. Että hei, sen lapsenhan tosiaan voi saada nukkumaan, ihan yksinkertaisin konstein ja ilman suurta huudatusta. Että unikoulu voi mennä aika kivuttomasti, ja tapoja on monia.

Ja että jos yhä horiset että ei se nyt niin paha ole herätä kerran tai pari yössä niin se kertoo vain siitä että et taida muistaa millaista on kun ei tarvitse heräillä ainakaan jonkun toisen takia. Paitsi että horise vaan, jos se auttaa sinua jaksamaan.