Maailman helpoin omppuhillo

Nyt alkaa olla viimeiset hetket nauttia vielä ulkoilmasta, kun kohta se on oikeesti jo talvi. Täällä on ollut jo 5 astetta pakkasta ja piti kaivaa lapsille villakerrastot esiin. Hullua miten se kylmyys aina pääsee yllättämään. Ajattelin jo aikuistua ja hommata itsellekkin jonkun merinovillakerraston. Hassua että nuorempana ei millääään halunnut pukea lämpimästi, ja nyt taas tekis mieli jo pukea toppahousut jalkaan vaikkei ole edes lunta. Kai sitä jotenkin sitten viisastuu heh. Kyllä mie sinänsä nautin talvesta, lumesta ja kauniista maisemista, ja etenkin lumilautailusta, mutta pimeys ahdistaa. Vielä aurinko on paistanut ja se kyllä tekee niin paljon. Onneksi päästään marraskuun lopussa lähtemään Espanjaan kolmeksi viikoksi, sitten ois jo joulu ja sitten tammikuuuuu ja jospa se kevät jo kohta olis käsillä. Kaamosaika on kyllä kauhea koettelemus. Pikkulasten kanssa ei oikeen voi niitä kynttilöitäkään kauheesti poltella.

Saatiin appiukolta kassillinen oman puun omppuja, ja tein niistä hilloa ja osa syötin tuoreeltaan. Osan oli madot syöneet. Siis tästä hillosta mun piti niinkun kirjottaa mutta piti vähän muutakin höpötellä. Inhoan kaikkea kuorimista joten pikaisen googlettelun seurauksena keksin että omenat voi lykätä lohkoina kuorineen päivineen uuniin ja ne siellä pehmenee sen verran että voi vaan sit surauttaa hilloksi. Kaveriksi laitoin uuniin kanelitangon ja intiaanisokeria, en kauheen paljon kun meillä tuo alle vuosikas on täällä talossa. Omenat karamellisoituu uunissa niin ei tartte ees sokeria tuomaan makeutta, ja tästä hillosta tulikin ihan törkeen hyvää! Jos mulla olis lisää omppuja olisin tehnyt lisää variaatioita esim. kardemumman kanssa. Mutta kaneli toimi oikeen hyvin!

Pidin omppuja n.2h 150 asteessa. Ihan parasta kun ei tarttenut sekoitella ja vahtia ettei se pala pohjaan. Siellä ne vaan muhi uunissa ja ihana tuoksu tuli koko taloon. Poltin tässä yks päivä yhen kattilan ihan mustaksi kun unohdin että olin keittämässä puuroa. Joten jos voin välttää keittämistä niin sen teen 😉 Kokeilkaahan tekin tätä ohjetta! Tosi hyvää. Vaikken mikään asiantuntija olekkaan, voisin kuvitella että uunissa hauduttaminen on hellävaraisempi tapa vitamiinienkin kannalta, ja varsinkaan kun ei tarvi kuoria. Korjatkaa jos olen väärässä.

Nauttikaa vielä syksystä kun voitte! 

-Selina