Placeholder image

Leikkaus takana, uutta edessä

Blogi on pyörinyt mielessäni, mutta en ole saanut piiskattua itseäni kirjoittamaan. Suottehan anteeksi. Poika leikattiin viime viikon keskiviikkona. 3-5-tuntiseksi arvioitu leikkaus kesti lopulta yli seitsemän tuntia, sitä ennen parin tunnin valmistelut ja sen jälkeen vielä uudet magneettikuvat. Kasvaimen reuna oli neurokirurgin polvekkeinen ja verisuonituksen vuoksi leikkaus oli kaikkea muuta kuin helppo. Niiden tavallisten riskien, päänsäryn […]

Placeholder image

Kyllä lähtee!

Pian edellisen päivitykseni jälkeen alkoi tapahtua. Kesken aamuvuoroni huomasin oudosta numerosta tulleen puhelun. Soitin tauolla takaisin ja pian keskustelin ihanan hoitajahenkilön kanssa. Ensi maanantaina Poika pääsee sairaalaan prepattavaksi, tiistaina otetaan varjoainekuvat (nukutuksessa) ja keskiviikkona lähtee kasvain hiiteen vauvani päästä. Edessä on siis parhaassakin tapauksessa noin puolitoista viikkoa sairaalaelämää.  Odotan sydän pamppaillen maanantaita, jolloin pääsemme ensimmäisen […]

Paniikkikohtauskaveri

Paniikkikohtauskaveri

Kas kehveliä, sain tänään paniikkikohtauksen ruokakaupassa. Kyllä kannatti eilen kerskua, että ei tässä mitään sydämentykytystä ja pientä lisäatopiaa kummempaa vaivaa ole! Olen harrastanut paniikkikohtauksia ennenkin, joten ihan puskista ei tämäkään tullut. Kauppaan saapuessani panin jo merkille tukahduttavan, rintaa kiristävän tunteen, joka on yleensä oireistani ensimmäinen. Ehdin tehdä nopeat ostokset, napata mukaani irtokarkkipussin hyperventilaation varalta ja […]

Placeholder image

Ajattelemattomuuden haastavuudesta, stressistä ja siitä s-sanasta

Olen varsinkin viime päivinä kehuskellut olevani varsin taitava olemaan ajattelematta niitä asioita, joita en tahdo ajatella. Kyseessä ei ole myötäsyntyinen ominaisuus, vaan kovalla työllä opiskeltu taito. Helpointa ajattelematta oleminen on silloin, kun ei yksinkertaisesti ehdi ajatella: esimerkiksi töissä pääsen helposti tällaiseen zen-tilaan. Työ-Salome on sen verran reipas ja riuskaotteinen täti, ettei siinä ehdi yhtä kasvainta […]

Toinen päivä

Toinen päivä

Olemme kertoneet Aivojutusta lähisukulaisille ja ystäville. Niin, ja esimiehille, niin osaavat varautua mahdollisiin tuleviin poissaoloihin henkisesti. Kuvittelemme molemmat mieheni kanssa olevamme korvaamattomia työpaikallemme: toinen meistä on esimiesasemassa, toinen kesälomasijainen. Miten vain. Hehe.  Mutta siis. Sympatiaa on tullut ovista ja ikkunoista. Moni kertoi puhjenneensa itkuun. Minä podin tästä hetken huonoa omatuntoa, sillä minä lähdin uutisen kuultuani […]

Anestesioita ja magneettikameroita

Anestesioita ja magneettikameroita

  Minä vein perjantaina esikoiseni, kuusivuotiaan pojanviikarin, päivystykseen aivotärähdyksen vuoksi. Oireet olivat pitkittyneet ja pahentuneet niin, että vaikka aiemmalla aiheeseen liittyvällä lääkärikäynnillä oli puhuttu, että tilaisin kontrolliajan seuraavan viikon maanantaina, huomenna, en katsonut äitinä pystyväni odottamaan viikonlopun yli. Yli kolmen tunnin päivystyksessä kököttämisen jälkeen lähdimme lapsen kanssa yöpymään lasten kirurgiselle osastolle. Lauantaina anestesiat (”Ette sitten varmana kyllä […]