Kipsistä tehdyt seinäreliefit ovat erittäin hienoja, mutta hiukan raskaan tuntuisia. Tähän alla näkyvään Aarre Aaltosen työhön törmäsin sattumalta ja sen myötä sain tutustua myös teoksen mielenkiintoiseen tarinaan.

Taulussa itsestään selvisi tekijä, vuosiluku ja viittaus talvisotaan vuosilukujen 1939-1942 muodossa. Lisäksi teoksen leijona muistuttaa kovasti Suomen vaakunaleijonaa. Kipsitaulun takapuolelle oli kirjoitettu vanhalla kaunolla: Tämä on kipsi kissa. Tässä olivat siis vihjeet taulun alkuperän selvittämiseen.

Pikkuhiljaa leijonan salaisuus alkoi aueta. Teos on nimeltään talvisodan haavoittunut leijona. Helsingin kalliosta löytyy puisto, jossa seisoo obeliski-muistomerkki kyljessään sama kuva. Tämä Alli Tryggin puistossa oleva muistomerkki on pystytetty Jalkaväkirykmentti JR 11:n kaatuneiden ja haavoittuneiden muistoksi.

JR 11 oli koottu Kallion ja Sörnäisten miehistä. Rykmentti käytti myös nimeä Ässärykmentti. Oliko nimen alkuperänä sitten sotilaspiirin suunnittelussa peitetunnuksena käytetty S-kirjain vai korttipakan korkein kortti. Ehkä molemmat.

Kalliossa on myös katu, jonka nimi on Ässänrinne. Mietitkö koskaan katuja kulkiessasi niiden nimien alkuperää? Jos Helsingin katujennimet kiinnostaa, suosittelen kirjaa: Kenen kadulla asut? Kirjan on kirjoittanut Antti Manninen. Mutta yritetään pysyä aiheessa eli tässä taulussa.

En tiedä minkä verran näitä kipsireliefejä on valmistettu ja onko näitä saatu esim. muistoksi tai onko näiden myynnillä rahoitettu muistomerkkiä. Joka tapauksessa teos on hieno ja sillä on kiinnostava tarina.

Olin alunperin menossa ostamaan lähikirppikseltä Marimekon Fandango-kankaista pöytäliinaa. Pöytäliina oli jo myyty, mutta sen sijaan sain palan historiaa ja tarinan.