Täytän pian neljäkymmentä.

Miten hitossa se voi olla mahdollista.
Olenko nyt se täti ihminen mitä nuoremmat naiset katsoo kassajonosso, miettien että tuonki elämä on varmaan vaan tylsää puurtamista ja seksipöksyt on vaihtunut mummokalsareihin. Osittain totta.
Heräsin tähän faktaan kun parikymppinen asiakkaani töissä selitti miten häntä hävettää keski-ikäisten naisten puolesta, kun ne liihottavat baarissa leopardikuosinen mekko päällä paikasta toiseen villinä.

Kerkesin ajatella monta asiaa yhtäaikaa:
1. Muista, ei sitä leopardipaitaa kun hän on asiakkaana.
2. Onneksi käyn baarissa kerran viidessä vuodessa, sekin vahinkokännin takia.
3.Mitä hittoa! Mitä väliä mitä joku 22vee ajattelee aikuisista naisista! Tietäispä vaan kuinka pian ite on nelkyt!

Katson peiliin, näytän ihan hyvältä tänään!
Tietäisipä nuoremmat ihmiset, että ei keski-ikäiset halua olla yhtään sen nuorempia.
Ei ainakaan kukaan minun ystävistä.
Jotkut ehkä miettivät että mitä jos olisikin tehnyt tai valinnut toisin joskus aikanaan, mutta elämä on kuitenkin tuonut kokemuksia ja suurimmalla osalla rakkaat lapset ja kumppanit.

Enemmän alkaa miettimään tässä iässä, että miten loppuelämän haluaa viettää ja minkälaisessa seurassa. Kokemus ja aika tuo ymmärrystä elämästä. Työssäni saan kietoutua eri-ikäisten ihmisten tarinoihin ja saa vähän lisää perspektiiviä elämään. On viisikymppistä jotka elävät elämänsä parasta aikaa! Lapset on omillaan ja puolison kanssa reissataan ja saa alasti kävellä kotona ilman että joku jamppa tulee portaissa vastaan.
Sitten on toinen puoli, jossa kumppanin kanssa olaan lähinnä toista sietävässä tilanteessa. Huokaistaan kun se lähtee reissuun että saa katsoa yksin Dowton Abbyä ilman murahtelua taustalla.

Ne asiat saa itsenikin miettiin, että mihin suuntaan sitä on menossa ja minkä verran siihen itse omalla käytöksellä voi vaikuttaa.

Itse ainakin piiiitkässä parisuhteessa olevana joskus huomaan miettiväni että, enkö siis enää tunne ikinä perhosia ja saa joltain jännittäviä katseita ja kosketuksia. Enkö enää koskaan rakastu palavasti ja halua repiä toisen vaatteet siihen paikkaan ja paiskata seinään intohimoiseen suudelmaan.
Sitä seuraava ajatus on että, on minulla kyllä komea mies. Hyvä isä ja mies. Seksikin on ok. Kyllä se riittää.
On sitä kyllä harvoin, mutta kyllä se riittää..
Ihana käpertyä hänen viereen nukkumaan.
Turvallista. Kuorsaa se kyllä kuin porsas.
Komea karju, vieläkin kahdenkymmenen yhteisen vuoden jälkeen pääni kääntyy hänen peräänsä.

Tämän blogin aloitus on täydellinen hetkenmielijohde. Ajatukset ylös, sillä jostain syystä ne laukkaa nyt vauhdilla. Käsin päiväkirjan kirjoittaminen tuntui tylsältä.

Palataan!