Blogi alkaa..

Olen tavallinen mies Keski-Suomen seudulta. Ikää minulla on 31 vuotta ja koulutukseltani olen tietotekniikan insinööri.

Olen tällä hetkellä työtön, mutta en asiasta kovin huolissani. Menetin työni pitkälti Koronaviruksen myötä ja uskon löytäväni hommia taas pian tämän kriisin jälkeen.

Minulla on puoliso, jonka kanssa olen ollut yhdessä kohta 10 vuotta. Saimme joulukuussa esikoisemme – häkellyttävän ihana tyttäremme syntyi juuri ennen aattoa.

Lapsen saaminen on mullistanut elämäni.

Monet asiat, mitä ennen pidin tärkeänä, ovat nykyään vähemmän olennaisia.

Useat piirteet itsessäni, jotka ennen vaivasivat minua paljonkin, tuntuvat nykyään vähäpätöisemmiltä.

Tuntuu kuin oma ego olisi osittain kadonnut tai ainakin huomattavasti pienentynyt. En jaksa stressata omista pikkumaisista ongelmistani, koska tyttäreni pakottaa minut laittamaan asioita tiukkaan tärkeysjärjestykseen.

Puolisoni innoittamana (hänkin pitää blogia täällä Lily.fi:llä) päätin aloittaa ajatuksistani kirjoittamisen tänne Lilyn blogiin. Koulutukseni puolesta olisin kyllä osannut omatkin kotisivut pystyttää, mutta se olisi ollut aivan turhaa, koska pointti on kirjoittaa omia ajatuksia mahdollisimman pienellä vaivalla.

Tällainen portaali mahdollistaa bloggaamisen pienellä kynnyksellä. Tulen toistaiseksi kirjoittelemaan anonyymina. Käytän netistä löytyviä ilmaisia kuvia (joita saa käyttää), koska en halua julkaista netissä kuvia tyttärestäni tai itsestäni.

Tulen jatkossa julkaisemaan lyhyitä, noin parin sadan sanan artikkeleita about kerran parissa viikossa, joissa on aina yksi olennainen ajatus isyydestä.

Teaserina seuraavaan kertaan, ajatus 1: Isäksi tulo lisää rakkauden tunnetta puolisoa kohtaan..

Palataan..