Raha on elämistä varten, tässä ja nyt (ajatus #7)

Mainitsen ensimmäisissä blogikirjoituksissani, että en stressaa enää rahasta

samalla lailla kuin ennen.

Asia ei ehkä niinkään ole etteikö raha-asioita miettisi tai esimerkiksi huolehtisi

siitä, että riittävätkö rahat. Kyse on enemmänkin siitä, että prioriteetit rahan

suhteen on muuttuneet isäksi tultua.18

Raha ei ole enää asia, jota vain säästetään ja sijoitetaan siksi, että sitä olisi

tulevaisuudessa enemmän.

Raha on elämistä varten – jos tulee meno ja se tekee perheen elämästä paremman, niin sitten rahat pistetään siihen ilman turhaa stressiä!

Niin kuin klassinen lainaus kuuluu, käärinliinoissa ei ole taskuja.

Kasvaneet kulut vähentävät säästämisen intoa

On tietenkin ihan selkeä tosiasia, että lapsi luo lisää menoja. Ei siis olekaan

samalla tavalla mahdollista pistää isoja summia säästöön tai etsiä sopivia

sijoituskohteita.

Varsinkin näin vauva-aikana tuntuu, että uusia kuluja on todella runsaasti. Pitää

ostaa sitä ja tätä. Pieni ihminen kasvaakin melkoisissa pyrähdyksissä, joten

tarvetta uusille vaatteilla ja muille tulee tietysti eri tavalla. Sitten kun on vielä

nämä Suomen vuodenajat, eli pitää olla kesävaatteet ja talvivaatteet ja niin

edelleen…

Tämä on johtanut vähän siihen, ettei sitä säästämisen intoa ole enää samalla

lailla.

Menoja ei jää miettimään

Olin itse paljon varovaisempi rahankäytön suhteen ennen isäksi tuloa. En

todellakaan mikään pihi, mutta pohdin kyllä paljon tarkemmin aina sitä, että

tarvitseeko tuota nyt ostaa vai ei.

Lisäksi oli paljon ”suurempia” suunnitelmia monenkin asian suhteen. Lähinnä

siis materiaalisen tavaran suhteen tai hienoilla lomilla käymisen osalta.

Tämänkaltainen ajattelu on kyllä muuttunut.

Nyt toivon, että lapsella on hyvä ja turvallinen tulevaisuus.

Menoja ei myöskään jää miettimään. Siis jos ne ovat vauvaan tai perheeseen

liittyviä menoja. Jos tytär tarvitsee jotakin niin se hankitaan ilman ihan hirveää

pohtimista ja laskemista.

Omat menot tai toiveet onkin sitten eri juttu. En todellakaan ota enää

samanlaisia paineita siitä, että millainen kello on vaikkapa kädessä.

Esimerkiksi säästämisen ja sijoittamisen osalta ne suunnitelmat ovat muuttunut.

Ne suunnitelmat eivät tietenkään ole enää lähtöisin siitä mitä itse haluaisi, vaan

sitä mitä perhe ja tytär tarvitsee.

Suunnitelmallisuutta vaaditaan aina, etenkin nyt

Toisaalta tietysti olisi hyvä, ettei kadottaisi sitä järkevää taloussuunnittelu.

Kuten todettua, niitä kuluja kuitenkin riittää lapsiperheessä.

Vaikka mitään turhaa rahastressiä ei tietenkään kannata itselleen hankkia, pitäisi

kuitenkin säilyttää järki päällä myös niiden hankintojen ja muiden suhteen. Olisi

edelleen hyvä pysähtyä miettimään, että tarvitseeko tätä nyt sitten toden teolla

perheenkään hyvinvointia varten?

Jänne kyllä seurata kuinka oma talousajattelu kehittyy ja muuttuu tytön

vanhetessa. Jatkuuko stressitön olo vai ryhtyykö kukkaron nyöriä kiristämään?