kaikki vaan vituttaa taas. työ on tylsää ja kaikki säälittävät yritykset tehdä jotain luovaa vapaa-ajalla feilaa. ytritän kirjoittaa kirjaa. PASKAA. yritän maalata tauluja. PASKAA. 

mietin eilen että missä mä oon hyvä. olen hyvä sängyssä ja olen hyvä juoksemaan. muuta en osaa. siispä ilmoitin itseni Helsinki Half Marathoniin. ja jos olisin sinkku voisin tietata extrarahaa huoraamalla.

Huomaa kyllä etten ole nähnyt mun omaa kaljupäistä miestä taas pariin päivään koska kuolaan Juha Tapion kuvien päälle. (taitan sen uutta levyä).

Jännä muuten miten joku pieni duuni voi olla aivan kamala jos asiakas on vittumainen (maanantain huutava ja rumia puhuva ravintolaomistaja) ja sit joku duuni joka on tosi iso ja vaatii että jää iltaduuniin (Juhan levyn pitää mennä thuomenna aamulla painoon) ei tunnu missään koska kaikki Kaikulla on niin kivoja että haluan vaan että jälki on mahdollisimman hyvää vaikka tää dedis on aivan kamala.

Mitä tästä opimme? Ehkä ei mitään. Tai ehkä sen että jos on kiva niin kaikki on kivoja sulle takas. Ja että mun on pakko myöntää itselleni että pidän Juha Tapiota vetävänä. Herrajumala.