Vuosi ilman mitään

Menin mukaan Vuosi ilman uusia vaatteita-kampanjaan. Ihan vitun huono idea. Nyt tekee mieli ostaa ihan KAIKKEA. Lupasin myös suurieleisesti olla dokaamatta jouluun asti (raitista elämää kesti 6 päivää. Sit mulle tökättiin drinkkilippuja käteen ja rööki huuleen. Ei ollu mun vika! Ne oli sitä paitsi MTV Push drinkkilippuja niin mulla on ihan sellanen fiilis että olisin osallistunut johonkin kamalaan verohuijaukseen tai rahanpesuun.)

Myös hiusten värjäily ja leikkely on pannassa. Aina kun mulla on tylsää (aika usein) leikkaan ja värjään mun hiuksia, eli näytän aina ihan vajakilta. Mulla oli pari vuotta sitten pitkät hiukset ja tosi hyvä luottokampaaja mutta sitten se kertoi että se aikoo tatuoida Cheekin logon itseensä enkä pystynyt enää menemään sinne. Joten aloin sit vähän säätämään itse. Se alkoi sillä että kelasin että näyttäisin ihan Drew Barrymorelta jos vedän blondausaineet päähän ja loppui siihen että olin ihan kalju. Kaltaisellani impulsiivisella ja selkärangattomalla ihmisellä ei pitäisi olla lupaa operoida vaalennusaineita tai hiustrimmeriä.

Aika jännä juttu tosin että tapasin mun poikaystävän kun olin kalju. Eli a) voin mitata kuinka kauan me ollaan seukattu katsomalla mun tukkaa jota en ole leikannu siitä lähtien. b) tämä on mies joka selkeästi osaa handlata kaikki mun tulevatkin hiuskriisit koska se pahin on jo nähty. c) täydellinen seurustelukumppani on sellainen joka on itse vitun hyvännäköinen mutta jolla on huono maku.