Tämän neuvon saimme pariterapiasta. Ei riitä että kuuntelee, vaan on osattava myös puhua.

Eikä sekään riitä että vain puhuu vaan tarvitaan myös tekoja.

”Muista kertoa myös kumppanillesi mitä itse haluat” sanoi terapeutti.

Tähän väliin päähäni tulvii flachback joskus aikanaan ykkösen kanssa käydystä keskustelusta.

1: ”Miltä sä haluat?”

Mä: Kaiken.

1: ”Kaiken? Siinä tapauksessa mä en halua mitään.”

Olin toivottoman yksipuolisesti pitkään rakastunut sitoutumista kuollakseen kammoa vaan mieheen. 

Mitä muuta silloin voi odottaa?

Palaan tähän päivään mielessäni ja mietin miten voi kertoa mitä haluaa jos ei tiedä mitä haluaa?

Kaikesta huolimatta pariterapiasta teki meille hyvää.

Kaikella rakkaudella, Alisa.