Helppo kvinoa-salaatti

Nyt kun rajoitukset ovat hellittäneet, olen alkanut kutsua myös ystäviä kylään. Tällä viikolla teinkin meille lounaaksi helpon ja raikakan kvinoasalaatin, joka kuitenkin oli myös ruokaisa.

Kvinoa on jostain käsittämättömästä syystä epäilyttänyt minua. Jostain, ilmeisesti täysin toisesta syystä meidän kaapissa on kuitenkin majaillut vajaat kaksi pakettia (ne ovat saattaneet kulkeutua meille jonkin partioretken jälkeen, sillä en muista kotona valmistaneeni kvinoaa). Nyt kuitenkin päätin laittaa kvinoan testiin ja nam, sehän sopi loistavasti salaattiin!

Ohjeessa on vesimelonia reilusti, mutta se on tarkoitus ja tekee salaatista ihanan kesäisen. Vesimeloni on parhaillaan satokausituote, joten nyt siitä kannattaa nauttia.

Itse tein meille salaattipohjan (salaatti, kurkku, tomaatti, sipuli) omaan kulhoon, ja sitten laitoin vesimelonin, salaattijuuston ja pähkinät tarjolle omiin kulhoihinsa. Tämä johtui siitä käytännön syystä, että kaikki eivät vain mahtuneet yhteen kulhoon. Erottelu oli kuitenkin mielestäni kiva ja huomio myös allergiat. Myös tomaatin voisi laittaa erilliseen kulhoon, jos tomaattiallergikkoja löytyy. Toki salaattia saa soveltaa myös omien mieltymysten mukaan miten haluaa.

Itse käytin salaattijuustoa, mutta jos salaatista haluaa vegaanisen, salaattijuuston voi korvata esimerkiksi Yosa kaurapaloilla, jotka paistetaan pannulla ja pilkotaan sopivan kokoisiksi. Jos käytät lasipurkissa olevaa fetaa, voi purkin nostaa sellaisenaan pöytään. Toki juuston voi halutessaan sekoittaa salaattipohjan joukkoon.

Hinta

Ostin kaikki aineet Lidlistä. Meiltä kotoa löytyi valmiina ainoastaan kvinoa ja öljy (itse käytin ihan vain rapsiöljyä, vaikka kvinoa-pakkauksessa suositeltiinkin oliiviöljyä).

  • Jääsalaattipussi 100g – 0,69€ (tarjous)
  • Suomalainen kurkku – 0,41€
  • Suomalainen tomaatti – 0,37€ (ostin kuusi tomaattia joiden yhteishinta oli 0,73€, joten kolmen tomaatin arvioitu hinta olisi tuo 0,37€)
  • Salaattijuusto – 1,45€
  • Saksanpähkinä 200g (Alesto) – 3,18€
  • Vesimeloni – 4,90€ (tästä käytin siis puolet salaattiin)
  • Mintturuukku – 1,39€ (käytin muutaman lehden, istutan loput ulos ja toivon, että saan siitä loppukesän mitut)

Yhteensä salaattiaineet maksoivat siis 12,39€ + kotoa löytyvä kvinoa ja öljy. Kalleimmat aineet olivat ehdottomasti vesimeloni ja saksanpähkinät, mutta ne ovat myös salaatin juju. Saksanpähkinöitä, vesimelonia ja minttua jäi myös yli.

Arvioin, että salaatista söisi kevyen lounaan (joka ei sisällä muuta) neljä aikuista. Söimme salaattia ystävämme kanssa keskiviikkona (2 aikuista), minkä lisäksi söin salaattia torstaina ja perjantaina kevyeksi lounaaksi. Lisukesalaattina tämä tietysti riittäisi useammalle, helposti 6-8 aikuiselle. Salaatti säilyi jääkaapissa mielestäni hyvin ja maistui vielä kaksi päivää myöhemmin hyvältä.

Tässä siis resepti helppoon kvinoasalaattiin, joka valmistuu nopeasti. Tällä reseptillä saa isomman määrän salaattia, mutta toki myös pienemmän annoksen tekeminen onnistuu. Salaatissa on myös tekemistä useammalle tyypille, joten tätä on varmasti kiva valmistaa kavereiden tai lasten kanssa – tällöin myös valmistusaika luonnollisesti nopeutuu.

Terkuin,
Inez

Helppo kvinoasalaatti

Ainekset (4 annosta)

3 dl
suomalaista kvinoaa (kuivana)
2 rkl
öljyä
1 ruukku/pussi
salaattia
1 kpl
kurkkua
3 kpl
tomaattia
1 kpl
kevätsipulin vartta
1 pkt
salaattijuustoa
1/2
vesimeloni
tuoretta minttua
150 g
saksanpähkinää
23 min
{
AKTIIVINEN 23 min
PASSIIVINEN 0 min

Tee näin:

  1. Aloita huuhtomalla kvinoa tiheässä siivilässä runsaalla, kylmällä vedellä hanan alla.
  2. Laita kvinoa kulhoon. Valuta päälle vettä niin, että kvinoa juuri ja juuri peittyy. Lisää joukkoon 2rkl oliiviöljyä (itsehän käytin ihan rapsiöljyä). Annan kvinoan turvota noin 5 minuuttia.
  3. Ota kaikki muut aineet esille. Pese vihannekset. Jos ehdit tässä välissä, voit jo esimerkiksi repiä salaatin isoon kulhoon.
  4. Kun kvinoa on turvonnut, valuta ylimääräinen vesi pois (kannattaa käyttää siivilää apuna). Lisää pannulle pieni määrä öljyä ja paista kvinoaa reilu viisi minuuttia koko ajan sekoittaen.Valmis kvinoa on pehmeää, kun sitä maistaa.
  5. Laita kvinoa sivuun jäähtymään. Pilko kurkku, tomaatti ja sipulin varsi (voit myös laittaa sipuliosan, jos haluat salaatista hieman sipulisempaa). Lisää vihannekset salaatin joukkoon.
  6. Pilko salaattijuusto ja laita se omaan kulhoon. Jos käytät lasipurkissa olevaa fetaa, valmistelua ei tarvitse tehdä.
  7. Pilko puolikas vesimeloni ja laita se omaan kulhoon. Lisää joukkoon tuoreen mintun lehtiä.
  8. Sekoita jäähtynyt kvinoa huolellisesti salaatin joukkoon. Kvinoan ei tarvitse olla kylmää – riittää, että se ei ole enää kuumaa.
  9. Paista samalla pannulla saksanpähkinät. Öljyä ei tarvitse juuri lisätä. Paista pähkinöitä kuumalla lämmöllä muutama minuutti välillä sekoittaen. Lisää pähkinät omaan kulhoon.
Hyvinvointi Ruoka ja juoma Hyvä olo Ostokset

Hidas, hitaampi, hitain muoti

Muoti. Se on moninaista. Muoti on kaikkien ulottuvilla. On muotilehtiä, muotibloggaajia, muotiin keskittyviä kanavia YouTubessa. Haluaisin itsekin puhua muodista, mutta en ole ikinä pitänyt itseäni kovin muodikkaana.

Toisaalta olen ollut kiinnostunut vähentämään kuluttamistani, joten muoti on tuntunut entistä kaukaisemmalta. Ekologisista vaatteista lukiessani ja puhuessani törmäsin tuon tuostakin termiin hidas muoti (slow fashion). Hitaalla muodilla tarkoitetaan kestävää muotia, mutta pitkään termi oli itselleni hieman epämääräinen. En kuitenkaan jaksanut googlailla siitä sen enempää.

Tällä viikolla löysin Instagramista käyttäjän @least.waste kuvan, jossa esitettiin hitaan muodin kolme eri osa-aluetta tai tukipilaria. Ne ovat eettinen, ekologinen ja kestävä muoti.

Hitaan muodin vastakohta on pikamuoti (fast fashion). Pikamuodissa vaatteita ostetaan pahimmillaan yhtä käyttötarkoitusta varten. Pikamuoti on halpaa, joten ”ei haittaa, vaikka vaatetta ei käyttäisi kuin kerran, koska se maksaa tuskin mitään”. Jepjep.

Olen tavallaan aina ollut kiinnostunut muodista, mutta en sen nopeudesta ja outouksista. Tällä hetkellä hidas muoti kiinnostaa koko ajan enemmän. Mutta. En tiedä siitä juurikaan mitään. Ja tuntuu, että kaikki muut tietävät valtavasti paljon enemmän. Mutta koska asia kiinnostaa, ajattelin, että voisin tulevien viikkojen ja kuukausien aikana perehtyä siihen enemmän. Eikä hitaasta muodista voi mielestäni koskaan puhua liikaa.

Vaikka en tiedä paljon, tiedän kuitenkin jotain. Tässä siis se, mitä tiedän hitaasta muodista.

Eettinen muoti

Eettinen muoti tarkoittaa muotia, jonka valmistuksessa on otettu huomioon ihmis- ja eläinoikeudet.

Tästä osa-alueesta tiedän itse kaikkein vähiten. Tiedän, että monen vaatevalmistajan tehtaalla työntekijöiden olot ovat surkeat ja osalla käytetään lapsityövoimaa. Joitain vuosia sitten H&M-vaatejättiä syytettiin lapsityövoimasta. Varmasti myös muut isot, monikansalliset yritykset ovat syyllistyneet tähän.

Nahasta valmistetut tuotteet eivät ole täysin eettisiä, sillä niissä käytetään eläimen nahkaa. On kuitenkin olemassa myös eettistä nahkaa. Eettisessä nahassa eläintä ei ole tapettu nahan vuoksi, vaan eläin on tapettu esimerkiksi lihan takia ja nahka on otettu talteen. Lisäksi eri villojen ja silkkien tuottamisessa voi olla eettisiä ongelmia.

Nykyään harkitessani uuden vaatteen ostamista netistä, tutustun yleensä valmistajaan ja hänen kestäviin arvoihinsa. Olen löytänyt monta mainintaa siitä, kuinka vaatteet tuotetaan tehtaassa x maassa y ja työntekijöiden olot ovat hyvät. Tämä on hyvä alku, mutta en yhtään tiedä, kuinka paljon tällaiseen voi luottaa. Totta kai valmistaja (eli työnantaja) sanoo, että olot ovat hyvät. Kivijalkaliikkeestä ostaessani en oikein vielä muista tarkistaa näitä asioita.

Olen kuitenkin tullut omassa pienessä päässäni sellaiseen lopputulokseen, että jos valmistus tehdään EU-maissa (kuten Viro, Latvia ja Portugali), on työoloilla ainakin joku EU-tasoinen valvonta. Että sikäli se on tuntunut paremmalta vaihtoehdolta kuin se, että vaatteet tuotetaan Aasiassa.

Mutta. Kuten sanottu, tässä asiassa minulla ei ole kovin kummoisia tietoja. Pitää lukea ja tutustua aiheeseen paljon paljon enemmän, ennen kuin osaan sanoa mitään järkevää. Kaikki lähdevinkit otetaankin riemulla vastaan!

Ekologinen muoti

Ekologisessa muodissa otetaan huomioon tuotteen valmistamisen ympäristövaikutukset.

Ekologinen muoti liittyy siihen, miten ja mistä jokin tuote valmistetaan. Valmistusmateriaaleja on monia, ja ajattelin nostaa tässä nyt muutaman esille.

Puuvilla on yleinen ja käytössä suhteellisen toimiva kuitu, mutta sen valmistamiseen kuluu järjettömiä määriä vettä. Sitten kun puuvillaa valmistetaan useimmiten jo valmiiksi kuivissa maissa, voi jokainen laskea, kuinka kestämätöntä puuvillan käyttö on. On olemassa myös ökö tex -sertifikoitua puuvillaa, joka on parempi ratkaisu. Sen valmistamiseen on käytetty vähemmän vettä. (Miten? Ei harmainta hajua.) Puuvilla on kuitenkin luonnonkuitu, joten siitä ei periaatteessa irtoa mikromuoveja pesussa ja se on suhteellisen helppo uusiokäyttää-

Polyesteriä on halpa ja helppo valmistaa, mutta se on käytännössä muovia. Muovissa ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta polyesteriä on todella vaikea kierrättää. Myös akryyli on samankaltainen kuitu.

Myöskin sekoitekankaat, joissa on useampaa kuitua, ovat ongelma, koska niitä on lähes mahdoton kierrättää. Puuvillaa voi sentään jossain määrin uusiokäyttää muuntamalla puuvillan takaisin kuitumassaksi. Esimerkiksi urheiluvaatteet ovat usein erilaisten materiaalien sekoitteita. Tällaisista vaatteista irtoaa myös pestessä mikromuovia vesistöihin.

Luonnonmateriaalit, kuten lampaanvilla, merinovilla ja silkki, ovat ympäristöystävällisiä, sillä niistä ei irtoa muoveja tai muita haitallisia aineita. Tosin tässä päästään taas siihen, kuinka eettisesti nämä materiaalit on tuotettu. Luonnonkuituja ovat myös pellava ja hamppu, jotka ovat käsittääkseni puuvillaa parempi vaihtoehto. Ainakin hinta on moninkertainen puuvillaan nähden.

Sitten ovat muuntokuidut. Nimi kuulostaa pahalta, mutta ei sitä oikeastaan ole. Muuntokuitua on esimerkiksi viskoosi. Se valmistetaan selluloosasta ja on siten luonnonmukainen ja (ainakin jossain määrin) biohajoava tuote. Sen valmistamiseen käytetään kuitenkin valtavasti ympäristölle haitallisia aineita, eli se ei kuitenkaan ole kovin ekologinen.

Melko uusi ja nykytietämyksen mukaan ekologisin selluloosamuuntokuitu on Lyocell (jonka tällä hetkellä tunnetuin kaupallisessa käytössä oleva kuitu on Tencel). Lyocell valmistetaan esimerkiksi eukalyptuksesta, koivusta, pyökistä, kuusesta tai männystä. Viskoosiin verrattuna haitallisia aineita käytetään vähemmän ja suljetun kierron ansiosta näitä haitallisia aineita voidaan käyttää uudestaan ja uudestaan. Lähde: vihreät vaatteet.

Ekologiseen muotiin liittyy myös se, miten tuotteet valmistetaan. Jos kankaasta tulee paljon hukkapaloja, se on luonnollisesti paljon epäeettisempää kuin se, että hukkapalatkin otetaan käyttöön. Jotkut yritykset, kuten Lovia, käyttävät pääasiassa muiden tuottamia hukkapaloja, mikä tekee niistä ekologisia.

Kestävä muoti

Kestävä muoti tarkoittaa muotia, joka käytetään loppuun asti.

Tästä minulla on eniten kokemusta. Jos vaate on hyvä, käytän sitä. Jos vaate hajoaa, korjaan sen. Luovun vaatteesta vasta, kun se hajoaa käsiin (tai päälle), eikä korjaaminen enää auta.

Tosin kaapissani on jonkin verran hutiostoja, joita katsoessani mietin, että en millään saa vaatetta hyödynnettyä tarpeeksi. Tällaiset vaatteet pyrin kierrättämään joko myymällä tai lahjoittamalla (tästä on jossain vaiheessa tulossa oma postauksensa).

Vaatteen tuunaaminen on myös yksi vaihtoehto. En aina onnistu siinäkään, mutta joskus kuitenkin. Annetaampa esimerkki. Ostin Superdry-merkin (joka ei varmaan missään tapauksessa ole eettinen eikä ekologinen) ohuet collage-housut. Housut palvelivat vuosia, mutta eivät olleet kovin aktiivisella käytöllä. Syynä tähän oli lahkeissa olevat vetoketjut, jotka tuntuivat aina painavan nilkkaa. Lopulta leikkasin lahkeet pois ja tadaa – omistin täydelliset kesä-oloiluhousut lyhyine lahkeineen. Näille capreille on ollut valtavasti käyttöä näinä kahtena kesänä ja toivon, että ne kestävät vielä pitkään.

Kestävään muotiin kuuluu myös vaatteiden ostaminen käytettynä. Käytettyjen vaatteiden ostamiseen saattaa mennä hieman enemmän aikaa, mutta ympäristön ja kestävyyden kannalta hyödyt ovat suuret.

Vinkkejä ja linkkejä

Tässä muutama vinkki ja linkki, jos aihe kiinnostaa enemmän:

Ylen Verta, hikeä ja t-paitoja sarja, joka kertoo pikamuodista. Sarja ilmestyi keväällä enkä ole vieläkään ehtinyt katsoa sitä. Tätä on kuitenkin kehuttu, joten odotukset ovat kovat.

Jos käytät Netflixiä, kannattaa katsoa The true cost -dokumentti. En käytä Netflixiä joten en ole tätäkään katsonut, mutta ajattelin mennä katsomaan jonkun luokse, jolla on. Niin paljon tätä on kehuttu.

Jos puolestaan käytät Instagramia, tsekkaa @outilespyyn kohokohdat vaatteista, mutta toki myös korusta, secondhandista ja myymälöistä. Outi on koonnut ihan mielettömän hyvät koosteet eettisistä suomalaisista merkeistä sekä avannut, mikä tekee niistä eettisiä.

Lataa Good on you -appi puhelimeesi (saatavilla AppStoresta ja GooglePlaysta). Appiin on koostettu puolueettomia arvioita eri merkkien kestävyydestä. En sano, että tämä ratkaisee kaiken, mutta ainakin se antaa osviittaa.

Finixillä on #kestävävaate-kampanja, jonne on koottu tietoa mistäpä muustakaan kuin kestävistä vaatemerkeistä. Kannatta tsekata myös se.

Huh. Paljon asiaa, josta huomaan, että minulla on vain mututuntuma. Tämä on kuitenkin aihealue, joka kiinnostaa, joten palaan tähän varmasti vielä tulevaisuudessa. Jos jokin tietty asia hitaaseen muotiin liittyen kiinnostaa, niin kommentoi alle! Voin yrittää selvittää vastauksia.

Terkuin,
Inez

KUVAT

Tässä muutama sellainen vaate, joiden eettisyydestä tai ekologisuudesta minulla ei ole mitään käsitystä, mutta jotka ovat olleet käytössä pitkään ja ahkerasti. Kuvat on otettu kesällä 2018, mutta vaatteet ovat edelleen käytössä.

Sininen Buffin huivi on ainoa omistamani tuubihuivi, jota voin koon puolesta käyttää vaikka koko päivän saamatta päänsärkyä (minulla on iso pää). Sain tämän varmaankin 2010-luvun alussa. Olen käyttänyt tätä siitä lähtien viikoittain, toisinaan päivittäin. Parasta on, ettei huivi ole mennyt miksikään, vaan näyttää uudelta käytöstä ja pesusta huolimatta. Buff on myös oman käsitykseni mukaan melko ekologinen merkki ja se hyödyntää (ainakin nykyään) käytettyjä juomapulloja tuotannossaan.

Punainen (tai oranssi) Addidaksen urheilupaita on myös ollut ahkerassa käytössä kesällä ihan vain paitana, talvella hyvänä aluskerroksena. Myös tämän olen omistanut yli viisi vuotta. Paita alkaa nukkaantua, mutta en ole antanut sen haitata.

Näitä paksumpia legginsejä sain myös ehkä viitisen vuotta sitten joululahjaksi kahdet samanlaiset. Käytän näitä aina talvella kotona (olen ihminen, joka vaihtaa aina kotivaatteet kotiin tultaessa) sekä toisinaan partiossa ja muissa vähemmän formaaleissa tilaisuuksissa. Ainakin toinen pari alkaa kulua puhki haaroista enkä oikein usko, että niitä voi korjata. En siis tiedä yhtään, mitä teen niille, kun niistä aika jättää.

Noh. Tarkistin näiden valmistajan, joka on Picture. Pesulapussa sanotaan, että tuote on 30% kierrätettyä polyesteriä, loput ovat akryyliä. Eli kierrättäminen ei ole kovin helppoa, mutta ainakin nämä ovat edes jotenkin kierrätetyt. Pesulapussa myös sanotaan ”made in an ethical factory”, mikä sekä ilahdutti että huvitti. Tykkään kyllä kauheasti näistä, joten saatan ostaa tulevaisuudessakin tältä yritykseltä vaatteita.

Niken mustat tennarit ovat asusteesta uusin, ehkä kolme vuotta vanhat. Ne alkavat jo nyt näyttää vähän kulahtaneilta, mihin olen hieman pettynyt. Toisaalta olen käyttänyt näitä hyvin ahkerasti näiden kolmen vuoden aikana. Aion kuitenkin käyttää niitä edelleen, kunnes hajoavat niin, ettei suutarikaan pysty niitä korjaamaan. Hankin kuitenkin itselleni tänä keväänä uudet hieman siistimmät tennarit.

Nike ja Addidas eivät ole varmastikaan kaikkein eettisimpiä ja ekologisimpia valmistajia, mutta tuotteet ovat kokemukseni mukaan olleet melko laadukkaita ja kestäviä. Aion kuitenkin tulevaisuudessa etsiä korvaavia merkkejä näille niin vaatteiden kuin kenkienkin osalta.

Muoti Ajattelin tänään Uutiset ja yhteiskunta Vastuullisuus