Porvoo, Vanha kaupunki, ihanat pikku putiikit, mukulakivikadut, suloiset pikku kahvilat. Ja tämä kaikki vain reilun 30min ajomatkan päässä Helsingistä.

Tammikuun lopun Vanha kaupunki Porvoossa oli kuin talviunessa. Niin hiljaista ja rauhallista oli. Monessa pikku liikkeessä olikin lappu luukulla ”olemme lomalla” tai ”kiinni tämän päivän”. Meidän menoa se ei  haitannut. Oli ihana kävellä rauhassa lumisilla kaduilla ja ihailla kuin unessa olevaa Vanhaa kaupunkia. Ja niitä ihania vanhoja puutaloja mukulakivikatujen varrella. Kyllä kelpaisi itellekin.

Söimme Zum Beispielissä maittavan lounaan. Erikseen pitää vielä mainita heidän fantastiset itseleivotut tuoreet leivät. Ai että miten leipä voikin olla syntisen hyvää. Melkeimpä olisi riittänyt pelkkä leipälounas 😉 Paikkana tämä oli tosi kiva. Selvästi paikka oli kokenut pientä remonttia viime käyntini jälkeen (koskahan sekin oli..ehkä kesällä). Heillä on viikottain vaihtuva lounaslista ja myös aamiaista saa joka aukiolopäivä. Ainiin muistinko jo mainita herkulliset leivät haha 😉

Kun sai murkinaa rinnan alle niin johan sitä taas piristyi. Olen muuten ihminen, joka muuttuu tosi äkäiseksi, kun verensokerit laskee. (uskon, että moni tunnistaa saman piirteen itsessään). Hyvä ruoka, parempi mieli ja eikun taas menoksi. Vanha kaupunki tarjoaakin laidastalaitaan kaikkea ihanaa, pientä ja suurta sisustusjuttua kotiin. Kahvia, teetä, suklaata, vaatteita you name it. Ja nämä putiikit ovat itsessään niin kauniita. Mm. vanhojen puutalojen kivijaloissa. Niissä on usein monta eri huonetta ja upeita esillepanoja. Oikein silmä lepäsi katsellessa kaikkea kaunista mm. kotiin. Tällä kertaa mukaan lähti ainoastaan makukahvia paikallisesta Deli-liikkeestä ja lapsille pienet tuliaiset. Harmi, että moni liike oli tänään kokonaan suljettu.

Olen käynyt Porvoossa lukemattomia kertoja niin miten ihmeessä on mahdollista etten olen ikinä käynyt TeeHelmessä.  Suorastaan iso aukko kahvilasivistyksessäni. Nyt sekin on onneksi korjattu. Tämä paikka oli niin ihana, suorastaan elämys. Kahvilan sisustus vei monia monia monia vuosikymmeniä taaksepäin ja paikka oli täynnä upeita yksityiskohtia. Voin kuvitella, että kesäisenä viikonloppuna kahvila on tupaten täynnä, mutta nyt saimme nauttia kahvimme (No okei kuva paljastaakin, että maistoimme myös limekakkua, joka oli niin taivaallista) kaikessa hiljaisuudessa. Paitsi, että naurunremakkamme kyllä täytti koko paikan. No katsokaa nyt vaikka tuota allaolevaa miestä. Hän hyvällä menestyksellä viihdytti meitä.

Kiitos Porvoo vieraanvaraisuudesta ja näemme varmasti taas ehkäpä pääsiäisenä.

-Noora Ja Laura