Kokeilin eilen Kuukausiliitteen testillä, kuinka etuoikeutettu olen.

Tulos herätteli, mutta oli toisaalta ennalta arvattavissa. Mulla menee tosi hyvin. Ja ennen kaikkea mulla on hyviä tyyppejä ympärilläni.

Se, miten testi oli rakennettu, osoitti hyvin, mistä etuoikeudet syntyvät. Ei pelkästään tilastollisista faktoista, vaan omista kokemuksista. Itseasiassa mua ilahdutti todella paljon, että testissä ei missään vaiheessa kysytty sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, varallisuutta, kansallisuutta, uskontoa tai mitään muutakaan faktatietoa. Samat taustat omaava henkilö voi saada ihan erilaisen tuloksen riippuen siitä, miten on tullut elämänsä aikana kohdelluksi.

Kaikilla ei ole vanhempia, jotka kannustavat opiskelemaan, tai sukulaisia, jotka hyväksyvät muitta mutkitta uuden seurustelukumppanin.

Joku joutuu aliarvioiduksi sukupuolensa vuoksi.

Joku kokee olevansa arvostettu muiden taholta, toinen ei.

Luen parhaillaan Kjell Westön Missä kuljimme kerran -romaania, ja se jos mikä antaa vähän perspektiiviä tähän keskusteluun. Jopa aikana, jolloin kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on ollut käsittämättömän suuri, ei hyväosaisuus automaattisesti takaa hyvää elämää. Kaikista etuoikeutetuimpia ovat ne, joita rakastetaan ja jotka rakastavat. Jotka saavat kunnioitusta osakseen ja kunnioittavat muita.

Se, miten me kohdellaan muita, vaikuttaa ihan sikana siihen, miten ne kokee maailman ja oman asemansa siinä. Yksi kaunis sana voi merkitä toiselle koko maailmaa. Ja yksi ikävä lause voi jäädä painamaan koko elämäksi. Ollaan ihmisiä toisillemme, jooko?

PS. Olis mielenkiintoista kuulla muiden tuloksia, joten tehkää testi ja jakakaa tulokset kommenttiboksiin!